Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Pääkirjoitus kuva
Kun herätään

Yksi jos toinenkin Kielekkeen lukija on varmasti jossain vaiheessa kevätlukukautta kokenut tunteen, kuinka jokin on tullut yllätyksenä. Asia – olipa se sitten tentti, palautettava työ tai vaikkapa pitkään lainassa olleen kirjan palautus – on saattanut olla tiedossa ennalta, mutta siitä huolimatta se on ilmestynyt nenän eteen ikään kuin varoittamatta. Tällöin voidaan puhua heräämisestä.

Herääminen on tekemistä, johon liittyy monia konnotaatioita. Ennen kaikkea se yhdistetään unitilan päättymiseen ja uuden päivän aloittamiseen – onhan kyseessä jokaiselle meistä luonnollinen ja välttämätön prosessi. Toisaalta huudahdus ”Herää jo!” voi merkitä vastareaktiota outona pidettyyn näkökantaan, ja ”todellisuuteen heräämisellä” voi viitata muun muassa absurdien ajatuksien sivuuttamiseen ja niiden korvaamiseen rationaalisilla aivoituksilla.

Heräämiselle läheinen sana, toisinaan miltein synonyymi, on havahtuminen. Termi on muun muassa siinä mielessä kiehtova, että sitä on mahdollista käyttää niin arkisen konkreettisissa ja käytännöllisissä kuin laajoissa ja abstrakteissakin yhteyksissä: esimerkiksi esseen palautuksen takaraja tai tentin ajankohta on monesti lähempänä kuin uskottiinkaan. PJ-palstalta voi lukea Kannan varapuheenjohtajan Iriksen ajatuksia, kuinka hän on havahtunut vapunjuhlinnan alkamiseen eri tavoin eri lukuvuosina. Sopo-palstalla Kannan liikuntasopo Saana puolestaan kirjoittaa havahtumisestaan luontosuhteensa kehittymiseen vuosien varrella. Unkarissa opintojaan suorittava Iida taas kertoo heränneensä siihen, mikä ulkomailla opiskelussa on yhtäältä kivaa, toisaalta vähemmän kivaa verrattuna opiskeluun Suomessa.

Jos heräämistä tarkastellaan huomion ja kiinnostuksen yhtäkkisenä siirtymisenä johonkin objektiin, nousee tietenkin mieleen reagointi ensimmäiseen Osmaan. Toimittajamme Mira koki tänä keväänä ihka ensimmäisen Osmansa Helsingissä – lue, millaisia sattumuksia maaliskuiseen fennistiviikonloppuun sisältyi. Mielenkiintoista luettavaa heräämisestä oman ammatti-identiteetin tarkasteluun tarjoilee Lyyra. Sointu on puolestaan ottanut heräämiseen visuaalisen lähestymistavan sarjakuvassaan. Mikäli digitaaliset oppimisalustat ja tiedonhaku herättävät tunteita suuntaan tai toiseen, teksti heräämisestä digitalisaation suomiin mahdollisuuksiin opiskelun kannalta on syventymisen arvoinen. Kielekkeen perinteinen kevätrunokisa on jälleen kerran tuottanut laadukasta lyriikkasatoa, johon tutustumalla voi hetkeksi irtautua hektisestä arjesta ja nauttia sanataiteellisista elämyksistä.

Mitä omalla kohdallani tulee heräämiseen, on minun tietenkin mainittava koko ajan lähempänä oleva vappu, enkä voi jättää huomiotta pian koittavaa suveakaan: vastikään hämmästelin, kuinka lukuvuoteni viimeisestä luentokurssista on jäljellä enää kolme (!) luentoa, joiden välissä pitäisi viettää vappua ja joiden jälkeen opintojeni toinen lukuvuosi on paketissa. Pian minun onkin sitten aika orientoitua kesätöiden alkamiseen. Olisipa minun myös tehtävä päätös siitä, mistä olen ensi lukuvuonna kirjoittava kandidaatintutkielmani, jota pidän jo nyt tähänastisen yliopistotaipaleeni lempilapsena.

Heräämisiä suuntaan ja toiseen siis riittää. Monessa suhteessa herääminen ja siihen valmistautuminen edellyttävät taitoa osata katsoa nenänvarttaan pidemmälle ja tehdä mahdollisimman pitkäjänteisiä ja kauaskantoisia suunnitelmia omasta tulevaisuudesta. Tätä valmiutta haluan itse hioa, ja taidon kehittämistä voin suositella jokaiselle: herääminen kun lienee useissa tapauksissa miellyttävämpää odotettuna kuin yllättäen.

 

Mikko Kiippa
Kirjoittaja on Kielekkeen päätoimittaja, Kannan taloudenhoitaja ja toisen vuoden suomen kielen opiskelija.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen toimitus:

Päätoimittajat:
Julia Heino, jusuhe[at]utu.fi
Mikko Kiippa, mitkii[at]utu.fi
Noora Vesterinen, nomave[at]utu.fi

Toimittajat:
Saana Luoma, samalu[at]utu.fi
Mira Orko, msorko[at]utu.fi
Lyyra Virtanen, maanev[at]utu.fi