Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

alexandre-debieve-561298-unsplash
Kun Ville ei toimi: pohdintaa digiheräämisestä

Minkä takia lukiossa on pakko olla oma tietokone, mutta yliopistossa ei? Miksi lukiota varten hankittavaa tietokonetta varten voi saada sosiaalitoimesta avustusta, mutta yliopistoa varten ei? Miksi lukiossa kaikki tentit ovat sähköisiä, mutta yliopistoon tullessa ikään kuin “taannutaan” takaisin vanhan kunnon paperin ja kynän tasolle?

Tämän kevään abiturientti Kuura Virtanen kertoo kokemuksistaan: “Sähköisissä yo-kirjoituksissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta enemmän huonoja. Esimerkiksi äidinkielen aineistojen lukeminen tietokoneen näytöltä on raskasta. Niitä on helpompi hahmottaa paperisena ja löytää sieltä joitain tiettyjä kohtia.”

Kuuran mukaan myös oppitunneilla on ollut ongelmia tekniikan kanssa. “Sähköisissä kokeissa on usein yksittäisiä oppilaita, joilla netti saattaa katketa kesken kokeen. Varsinkin lukion alussa koko koe saattoi vain kadota”, hän kertoo. Lukiossa on siirrytty myös sähköisiin oppikirjoihin, joita ei kuitenkaan aina saa edes auki tunnin aikana. “Jos kirja ei toimi, suuri osa tunnista voi mennä siihen, että opettaja käy hakemassa monisteita tai miettii, että mitäs nyt tehdään.”

Entä sitten, kun siirrytään lukiosta yliopistoon? Allekirjoittanut tuntee itsensä väliinputoajaksi digitalisoituneen koulutuksen ja paperitenttien aikakausien välillä. En oikein itsekään tiedä, minkä tasoista digitaalista osaamista minulta odotetaan. Kuitenkin yliopistotasolla ollaan jo osittain siirrytty sähköisiin tehtäviin. Myös tekstejä ja artikkeleja luetaan paljon omalta koneelta, tai ne saa myös halutessaan tulostaa. Tietokoneen käyttö tuntuu olevan siis suhteellisen pakollista.

Esimerkiksi tämän vuoden suomen kielen lauseopin kurssilla käytettiin paljon Ville-alustan tehtäviä, ja arvosanaa sai korotettua, jos oli tehnyt tarvittavan määrän niitä. Neljännen vuoden opiskelija Stiina Laine kommentoi: “Ville-tehtävät ovat ihan kivoja, mutta eivät joustavia. Esimerkiksi venäjän kurssin tehtävissä on usein niin, että olen kirjoittanut oikean vastauksen, mutta jos se ei ole juuri se tietty vastaus, mitä kone haluaa, niin se menee väärin ja saan vähemmän pisteitä. Sitten joudun tekemään ekstratehtäviä, jotta saisin vaaditut pisteet, koska venäjän kurssilla vaaditaan, että on tehnyt 1000 pisteen edestä tehtäviä.”

Toimittajan oma kokemus Villestä on se, että alusta saattaa kaatua kesken tehtävän teon, ja jo annetut vastaukset katoavat kokonaan. Tätä on sattunut lähes joka kerta, kun allekirjoittanut on kyseistä alustaa käyttänyt. On turhauttavaa tehdä sama tehtävä monta kertaa uudestaan, vaikka olisi saanut kaikki vastaukset jo ensimmäisellä kerralla oikein. Ville ei myöskään toimi ollenkaan puhelimella tai tabletilla. Mitä mieltä Stiina on Villen toimivuudesta?

“Mikä toimivuus?” Stiina kysyy naurahtaen, mutta vitsin takana piilee totuus. Stiinan mukaan on kömpelöä, kun on niin paljon eri sähköisiä alustoja. Opiskelija ei pysy kartalla, että millä alustalla pitäisi käydä katsomassa, onko tullut tehtäviä. Stiina ehdottaa, että voisi olla vain yksi alusta, kuten Moodle, ja siellä mahdollisesti linkit tehtäviin eri alustoille. “Tykkään Moodlesta ihan hirveästi! Sieltä löytää kaiken hyvin ja se on selkeä käyttää. Luentoon liittyvät asiat löytää yhdestä paikasta. Oon tykännyt siitä, että esimerkiksi kotitentin saa palauttaa Moodleen. Se vie stressiä pois”, Stiina kertoo.

Jyväskylän yliopisto tarjoaa digitalisaation opintokokonaisuutta (10-25 op). Pitäisikö tällainen olla pakollinen jokaiselle opiskelijalle, ja pitäisikö sitä opiskella jo alemmilla koulutusasteilla? Tämä opintokokonaisuus sisältää esim. Johdatus kyberturvallisuuteen-kurssin, joka mielestäni pitäisi olla pakollinen kaikille jo lukiossa! Myös vaikkapa algoritmien ymmärtäminen on tärkeää sekä meille kielten opiskelijoille että esimerkiksi lääketieteen opiskelijoille – ihan kaikki käyttävät työssään ja opiskelussaan hakukoneita ja muita alustoja, jotka pohjautuvat algoritmeihin.

Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen fukseilla oli alkusyksystä yliopiston kirjaston järjestämä koulutus, jossa opastettiin, miten tietoa haetaan kirjaston tietokannasta. Sen enempää tietotekniikan käyttöä meille ei kuitenkaan ole opetettu. Oletetaanko vain, että tässä vaiheessa opintoja kaikki ovat jo lähes ammattilaisia tietokoneen käytössä? Jos tämä oletus pitää paikkansa, on se ristiriidassa sen kanssa, että kuitenkin suuri osa meistä on käynyt lukionsa paperiaikakaudella, eikä ole välttämättä koskaan saanut opetusta tai neuvontaa tietotekniikasta.

“Kauppakorkeassa oli pakollinen tietojärjestelmätieteiden kurssi, jossa opeteltiin Office-ohjelmien käyttöä. Koen, että siitä olisi hyötyä kaikille. Jo kandissa jokainen joutuu kuitenkin käyttämään Wordin muotoiluja”, Stiina sanoo ja kiittelee sitä, että humanisteille kuitenkin järjestettiin kirjastokoulutus. Tämän jutun kirjoittaja on samaa mieltä ja toivoo yhdessä Stiinan kanssa myös “Näin käytät intranettiä”-kurssia opintotarjontaan.

Lyyra Virtanen
Kirjoittaja sai ensimmäisen älypuhelimensa lukion toisella luokalla ja on harkinnut Nokia 3310:n ostamista, jotta somen selailu ei veisi niin paljoa vapaa-aikaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen toimitus:

Päätoimittajat:
Julia Heino, jusuhe[at]utu.fi
Mikko Kiippa, mitkii[at]utu.fi
Noora Vesterinen, nomave[at]utu.fi

Toimittajat:
Saana Luoma, samalu[at]utu.fi
Mira Orko, msorko[at]utu.fi
Lyyra Virtanen, maanev[at]utu.fi