Kevät 1997
eli
Painajaisten siivin väitöstä kohti
Väitöskirja!
Ihme ja kumma –
valmistuu kuin itsestään:
Artikkeleita
muhkea summa,
pöydällä painokset valmiina nään
Artikkeleitani aina kun vain
”puhdetöikseni” naputin,
oivalluksen mä vasta nyt sain,
innosta hihkuin ja taputin:
Näistähän väitöskirjan saa!
En teekään monografiaa
perinteitä vaalivaa!
Artikkeliväittelijä
toinen täällä olen vasta:
yks’ vain löytyy edeltäjä
tiedekunnan kronikasta
Muut – silkkaa monografiaa!
Oi humanistimafiaa!
Itsetunnon vahvemmaksi
silti tekee pieni flaksi:
Edeltäjä takainen
tuo kahden vuosikymmenen
ei kehno ollut väitelmä
vaan aito hengenhedelmä
Hakulisen Aulin
Iskee tää kuin kaulin:
Fennistiikan taivahalla
mainettaan voi kantaa
nippuväitös kunnialla,
professuurin antaa?
Paikkaansa se puoltaa!
Sellaisen voin suoltaa!
Nippuseni oitis tästä
tiedekuntaan kiikutan
Pian jo vastaväittäjästä
päätöstä sen sulatan:
Itse Leinon Pentti
on mulla opponentti!
Hän väikkärini vähäisen
jos kohta kognitiivisen
(fennistiikan ensimmäisen!)
läpi saattaa päästää,
hylsyltänsä säästää
Väitöspäivää kohti noin
toikkaroiden hoippuroin
kuin alla korpin siipien
yön kauhut uniin hiipien
Versioina hämyisinä
perin eriskummaisina
väitökseni öisin nään
kun tyynyyn painaa tohdin pään
Yks’ on uni sellainen,
et koittaa aamu väitöksen
ja Fennicumiin astelen
kun kuulen ihmeuutisen
mä suusta Aimo Hakasen:
”Ois’ toinen ensin väitös täällä,
sulla rooli senkin päällä:
Kirja Kirsti Siitosen,
myös tarkastamme tänään sen!
Vain opponentti puuttuu –
kai sellaiseks’ voit muuttuu?
Väitellä sä itse voit
kun Kirstin ensin opponoit!”
Käy uni liian kauheaksi
herään ääneen huutaen
Jää Kirsti opponoitavaksi
Maisan jyväskyläisen
On toinen uni sellainen,
et Fennicumiin haahuilen
ja taaskin kuulen uutisen
nyt eri tavoin hirmuisen
Sen huikkaa Alho Alhoniemi:
”Nytpä iski paha liemi!
Väitöskirjas’ sisältää
näet virheen infernaalisen
Jos Pentti jutun älyää,
hän hylkää koko teoksen!
Siis toivokaamm’, Ah! toivokaamm’
ettei Pentti huomaa
tahraa virheen luomaa,
vaan työsi hänet silti saa
kelpoudestaan vakuuttaa!”
Vain kertomatta Alholt’ jää,
mikä oli virhe tää
niin vakava ja hirveä
kun herään hiestä märkänä
Näin kätköön unen virhe jää
ja yhä ehkä lymyää
se uumenissa teoksen
Sä löytänetkö sieltä sen?
Kaikki runoelmassa mainitut fennistiikan henkilöhahmot, tapahtumat ja painajaisunet ovat todellisia.
Tuomas Huumo
Kirjoittaja on suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori.