Tämän lehden teemana on ystävyys, ja voiko oikeastaan sen parempaa teemaa keskellä marraskuuta ollakaan. Pimeyden keskelle tarvitaan lämpöä ja rakkautta. Tässä Kielekkeessä näkyy ystävyyden koko kirjo. Voit lukea muun muassa Hilda Hietasen tekstin ystävystymisestä vaihdon aikana, Heli Kiiskilän novellin Tyttöjen välisestä ystävyydestä ja Sulo Vierulan teatteriarvostelun esityksestä Kuin kotkat jäällä. Lisäksi voit tutustua ystävyyden reseptiin, josta selviää, mitä kaikkea ystävyyteen oikein tarvitaankaan. Tätä nykyä Kieleke on vallannut myös TikTokin! TikTokista löydät upean katugallupin ystävyyden merkityksestä. TikTok-tilimme löydät täältä tai nimellä @kielekelehti.

Kun pohdin itselleni merkityksellisimpiä ystävyyssuhteita, ensimmäisenä mieleeni tuli oma ystävyyteni oman siskoni kanssa. Voisin sanoa sisarussuhdettani oikeastaan tärkeimmäksi ystävyyssuhteekseni. Viime vuosien aikana ystävyys on syventynyt entisestään, kun ikäerolla ei ole enää niin suurta väliä ja yhteiset mielenkiinnonkohteet ovat lisääntyneet.

Läheinen suhde omaan sisarukseen on tietysti myös hyvin etuoikeutettua, eikä sitä voi pitää minään itsestäänselvyytenä. Ei meilläkään aina helppoa ole ollut, mutta nykyisin ystävyyttä osaa arvostaa vielä enemmän. Takana on niin monta yhteistä vuotta, että toisen tuntee jo läpikotaisin, eikä sanoja aina edes tarvita.

Sisarusten välisen ystävyyden lisäksi mieleeni nousivat opiskeluiden aikana muodostetut ystävyyssuhteet, jotka toivon mukaan kantavat pitkälle aikuisuuteen asti. Oikeastaan voisi puhua yleisesti ystävystymisestä kouluympäristössä ja samassa elämänvaiheessa olevien kanssa. Nämä ystävyyssuhteet ovat erityisen merkityksellisiä sen kannalta, että koulussa ylipäätään viihtyy ja voi kokea jonkinlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Omaksi onnekseni olen löytänyt ystäviä aina uuteen kouluun tullessani. Ensimmäisen kerran peruskoulun alussa, kun en tuntenut uudelta paikkakunnalta ketään. Sitten yläasteen alussa uudelle luokalle siirtyessä, myöhemmin lukiossa ja vielä lopulta yliopistossa. Näistä kaikista uusista aluista ja kohtaamisista olen valtavan kiitollinen, sillä mukana on myös paljon sattumaa ja rohkeutta.

Välillä ystävyyden syntymiseen riittää yksi yhdessä koettu hetki tai kokemus, välillä siihen menee vuosia. Ja vaikka aikuisiällä ystävien löytäminen onkin haastavampaa, koskaan ei ole liian myöhäistä ystävystyä ja kohdata uusia ihmisiä. Tässä me aikuiset voisimme myös ottaa lapsista mallia. Lapset osaavat luontevasti kohdata uusia ihmisiä ja ottaa heidät mukaan porukkaansa. Lapset eivät esitä, vaan kohtaavat aidosti toisensa ilman samanlaisia ennakkoluuloja kuin aikuisilla. Ottakaamme siis kaikki ripaus lapsenmielisyyttä mukaamme kohdatessamme uusia ihmisiä ja tilanteita!

Lempeää joulukuuta sinulle lukija!