Tässä pääkirjoitustekstissä muistutetaan etenkin työnantajia kielen hyvästä hallinnasta ja perätään perusteellista peruskouluopetusta.
Vaihdossa oleva opiskelija nauttii useimmiten olostaan ulkomailla – mutta jouluksi on päästävä kotiin. Anna Rytkönen kerää joulumieltä Englannissa, mutta palaa mielellään kotomaahan joulunviettoon.
”Minä en usko ilta- ja aamuihmisiin. Minä uskon pyhään kolminaisuuteen: unirutiiniin, herätyskelloon ja kaunokirjallisuuteen.”
Joulu on perhejuhla -mantra on tuttu, mutta perinteet on tehty rikottaviksi. Janina Jokimies ruotii kolumnissaan päätöstään pysyä tänä jouluna pois perheen hössötyksestä ja jäädä Turkuun kuuntelemaan joulurauhanjulistusta.
Onko paniikkipänttääminen tenttiä edeltävänä iltana oppimiskeinoista paras? Ei vai? No kerro, Teemu Palanne, meille, mitenkä nämä asiat olisivat paremmin.
Fuksivuosi on antoisaa aikaa. Fukseilun ilot jo kaksi kertaa kokenut Kaija Kauppinen muistelee, miltä se tuntuikaan tulla taas uusiin opiskelijapiireihin.
Opiskelut ovat alkaneet taas, ja sekös on ihanaa. Viisivuotissuunnitelmat ovat valmiina ja kaikki hyvin – tottahan toki? Kolumnissaan Teemu Palanne pohtii, mitä tehdä, kun opiskelu ei nappaakaan.
Kannan ja Kritiikin YYA-sopimus jatkuu toimiston jakamisen lisäksi ainejärjestölehtiemme sivuilla. Kritiikki-lehden yksi kolmesta päätoimittajasta, Joona Pyökki, pohtii sukupuolta ja sukupuolisuutta.
Ars moriendi, kuolemisen taito, puhuttaa ja puhuttulee iäti. Siihen on tarttunut myös Teemu Palanne, joka kolumnissaan pohtii kasvun ja kuoleman välejä.
Liftaaminen on halpa tapa matkata maanteillä, ja tuntemattoman kyytiin hyppääminen voi olla elämän upeimpia kokemuksia. Teoriassa liftaaminen on ihanaa, mutta nyt mehustellaan realismilla.
Onko perhosia vatsassa, missä kuiskaaja viipyy? Teatterinlavalle ei hypätä hetken mielijohteesta ja valmistautumatta. Turun Ylioppilasteatterin Mielipuolen päiväkirja -näytelmässä esiintynyt Ilkka Posio valaisee esitykseen valmistautumistaan.
Montako kertaa olet treffeillä ollessasi hylännyt ajatukset seuraavasta tapaamisesta, koska ”et vain tuntenut kipinää”? Oletko koskaan eronnut poikaystävästäsi ja makoillut eron jälkeen yöpuvussa kaksi viikkoa syöden vain Ben&Jerrys jäätelöä (suoraan purkista) katsellen nyyhkyelokuvia?
Olet häviämässä. Vastapelaaja lähestyy maaliviivaa ja peli on ohi muutaman vuoron päästä. On aika ottaa loppukiri, käyttää viimeisetkin valttikortit, taskuista löytyvät aarteet ja olalla kannetut kaksiteräiset kirveet. Riskeistä viis!
Olisi liioiteltua sanoa, että muistan palvelukseen astumisen kuin eilisen päivän. Melko hyvä muistikuva minulla siitä kuitenkin on. Päivä oli pilvinen, pakkasta oli vain muutama aste.
Mikä joululaulu saa selkäpiisi karmimaan? Mikä kappale koskettamisen sijasta oksettaa? Joulu on taas – ja niin ovat iloiset rallatukset pussailevasta pukista ja sillan alla lymyilevistä partasuistakin. Hupsis tupsis pimpeli pompleli ja tipe tipe tip tap.
Salatut elämät on (v)ihastuttanut meitä televisioruuduissamme jo 11 vuotta. Päivittäin se kerää katsojia puolesta miljoonasta miljoonaan. Finnpanelin katsojalukututkimusten mukaan ”Salkkarit” kuuluu jokaisen 10–64-vuotiaan suomalaisen katsotuimpiin ohjelmiin.