Kieleke täyttää tänä vuonna jo huimat 25 vuotta! Kielekkeen nykyinen päätoimitus kokosi artikkelin muutamien entisten päätoimittajien muistoista lehden parissa toimimisesta. Mukaan on mahtunut niin jännittäviä haastattelutilanteita, yömyöhään valvomista kuin antoisia kirjoitushetkiä yhdessä muun toimituksen kanssa – ja onpa Kielekkeeseen kirjoitetuista lehtijutuista kootulla portfoliolla päästy työhaastatteluunkin!

Päätoimittajan tunnustuksia

Punastun hieman, kun palaan lueskelemaan vanhoja kirjoituksiani Kielekkeessä. Niistä paistaa läpi nuoruuden naiivi ääni ja luettavuuden kustannuksella kikkaileva koukeroinen kieli. Kaikki juttuni eivät aukea enää minullekaan, joten mitähän lukijakunta on tuolloin saattanut ajatella sanoilla tuhlailevasta päätoimittajastaan.

Alan kokea ylpeyttä. Kieleke on nimittäin äärimmäisen tärkeä oppimisalusta. Se on luovuuden rajaton leikkikenttä, jolla pääsee tutustumaan myös vastuun eri muotoihin. Kieleke ei opeta vain kirjoittamaan ja etsimään juttuideoita, vaan se opettaa myös ajanhallintaa, organisointia ja yhteistyötaitoja. Kieleke on aina päätoimituskunnan ja avustajajoukkonsa näköinen lehti, joten yhteisen linjan löytäminen vaatii neuvottelua, suunnittelua ja myös hyvää sattumaa. Lehden näkee kokonaisuutena kunnolla vasta silloin, kun se on julkaistu.

Kieleke vei minua moniin kiinnostaviin tilanteisiin, jotka palaavat mieleeni lämpiminä muistoina. Toimitusurani alussa meidät oli kutsuttu oppiaineessamme kurssityönä toteutetun tietokirjan julkistamistilaisuuteen. Muistan vieläkin, miten paljon minua nuorena opiskelijana jännitti olla vanhempien opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa samassa tilaisuudessa, etenkin kun varsinaista toimitustyötä ei ollut tuolloin ensikertalaisena ummikkona tajunnut suunnitella sen kummemmin. Hieno juttu siitäkin reissusta toki syntyi, minkä lisäksi minulla on nyt takataskussa perinteisen kirjanjulkistamistilaisuuden kaava: puheita, kuplivaa ja kuivakakkua!

Avustajan vinkistä päädyin toimituskaudellani myös mukaan haastattelemaan turkulaista pelialan yritystä, joka toteutti Kalevala-aiheista peliä. Tuolla kertaa olimme tehneet kattavaa pohjatyötä eli tutustuneet haastateltavaan kohteeseen, laatineet kysymysrungon ja varustautuneet nauhurilla. Itse haastattelu oli kaikin puolin onnistunut, mutta nauhoitteen läpikäyminen paljasti meille molemmille toimittajille järkyttävän yllätyksen: Tältäkö mä oikeasti kuulostan, kun mä puhun?

Janne Kuja-Lipasti
Kielekkeen päätoimittaja vm. 2014

Aina lukemisen arvoinen

Kielekkeen päätoimittajuus tarkoitti minulle yhteistyötä kolmen muun päätoimittajan kanssa. Meitä oli silloin ensi kertaa enemmän kuin kaksi. Edelliset päätoimittajat Annele ja Ilkka olivat kunniakkaasti vieneet Kielekkeen verkkoon, joten minä, Niina, Riikka ja Vilma-Lotta jatkoimme sisällön uudistamista. Toimme nettilehteen aikakausilehtimäisyyttä pohdiskelevine juttuineen ja kehitimme visuaalisuutta luovilla kuvituskuvilla. Muistan, kuinka naureskelimme balettia kokeillessamme ja kesähoroskooppeja keksiessämme. Lehden koonti- ja taittotyö jatkui usein yöhön – onneksi meillä oli aina hyvät eväät!

Nyt Kieleke merkitsee minulle antoisaa opiskeluaikaista oppimiskokemusta, joka kerrytti arvokkaita työelämätaitoja. Lisäksi Kieleke on edelleen laadukas ja monipuolinen kattaus mielenkiintoisia, hauskoja ja tärkeitä juttuja – se on joka kerta epäilemättä lukemisen arvoinen! Olen vieläkin kahlannut innolla läpi esimerkiksi työura-aiheista numeroa.

Lämpimät onnentoivotukset ikätoverilleni Kielekkeelle! Toivon rakkaalle nettilehdelle pitkää ikää ja kantalaisille hauskoja lukuhetkiä.

Janina Jokimies
Kielekkeen päätoimittaja lukuvuonna 2013–2014

Kielekkeen päätoimittajana toimimisesta

Kielekkeen päätoimittajan vastuullinen rooli lankesi kannettavakseni yhdessä Miran ja Irenen kanssa vuodeksi 2016. Päätoimittajuus oli menoa suoraan syvään päähän – elettiinhän Kannan juhlavuotta, ja vuosijuhlat lähestyivät hurjaa vauhtia. Vuosijuhlat kaipasivat luonnollisesti myös arvoisensa juhlajulkaisun, Juhla-Kielekkeen, jonka toimittaminen sai luvan toimia tulikasteenamme.

Muistelenpa tuota työtä muutaman virkkeen verran. Juhla-Kielekkeen toimittaminen oli opettavaista monessakin suhteessa. Pääsimme suunnittelemaan lehden sisältöä, hiillostamaan potentiaalisia kirjoittajia, kirjoittamaan juttuja ja sumplimaan taiton kiemuroita. Olennaisena osana julkaisua oli katsaus Kielekkeen historiaan. Kahlasimme Kannan toimistolle (vanhalle sellaiselle!) säilöttyjä Kielekkeitä vuosi kerrallaan, ja raportoimme meitä ennen kirjoittaneiden aivoituksista ja hengentöistä. Kuinka värikkään kurkistusikkunan ainejärjestömme historiaan nuo lehden antoivatkaan!

Mitä päätoimittajavuodestani jäi käteen? Tekstien hiomisessa hukatut yöunet, kirjoitusten perään kärttäminen ja läkähdyttävät taittotuokiot ovat jo tähän mennessä asettuneet sovitetuiksi muistumiksi toisten oppirahojen joukkoon. Hyviä ja kehittäviä ansioita on niitäkin helppo nimetä. Yleiset järjestelytaitoni, kykyni hahmottaa tekstejä kokonaisuuksina ja no, pitää lehden sisältö mielekkäänä kehittyivät roimasti Kielekettä tehdessä. Kieleke on ollut olemassa nyt neljännesvuosisadan. Itsessäänkin se tietysti on jo ikä, mutta toivottavasti kuitenkin vain hyvä alku. Kukoistakoon Kieleke vastedeskin ja kertokoon se turkulaisten fennistiopiskelijoiden elämisistä ja olemisista niin kauan kuin Turussa fennistiopiskelijoita piisaa!

Atte Huhtala
Kielekkeen päätoimittaja lukuvuonna 2016–2017

Pitkiä, mutta antoisia hetkiä

On valtavan hienoa, että suomen kielen oppiaineella on oma lehti, jossa kuka tahansa saa äänensä kuuluviin ja jossa opiskelijoiden muistot säilyvät – jopa 25 vuoden ajan. Kun muistelen omaa vuottani Kielekkeen toimittajana, ensimmäisenä mieleeni tulevat hetket, jolloin kokoonnuimme kaikki kolme silloista päätoimittajaa kasaamaan lehteä ja julkaisemaan sen. Nämä päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Silloin luimme läpi kaikki itse kirjoittamamme sekä muilta kirjoittajilta saamamme jutut, keskustelimme niistä ja kokosimme niitä yhteen. Parasta oli nähdä oman ja muiden työn jälki, kun lehti viimein julkaistiin. Sain kunnian toimia yhtenä Kielekkeen päätoimittajana vuonna 2016, jolloin Kanta täytti 55 vuotta. Sinä keväänä toimitimme Kielekkeen juhlanumeron, joka painatettiin ja jaettiin Kannan vuosijuhlilla. Olin itse vastuussa lehden taittamisesta, ja pidinkin sitä kaikkein mukavimpana puuhana koko toimittamisprosessissa. Ja miten mahtavaa olikaan saada käteen lehti, jonka oli itse taittanut.

Ei heti uskoisi, kuinka paljon työtä vaatii toimittaa niinkin pientä lehteä kuin Kieleke. Lehden julkaisun lähestyessä joka kerta tuntui, että aika loppuu kesken. Juhla-Kielekettä taittaessani muistan tehneeni vielä viimehetken korjauksia lomallani Lapissa, jolloin oli tarkoitus sysätä kaikki arjen hommat syrjään. Muiden opiskelukiireiden keskellä lehden toimittaminen ei aina kuulunut prioriteettilistan kärkeen, koska siitä ei saanut välitöntä hyötyä (kuten opintopisteitä). Vaikka sitä ei välttämättä heti huomaa, tiedän lehden toimittamisesta olleen paljon hyötyä: sain kokemusta kirjoittamisesta, lehden taittamisesta ja toimittamisprosessista yleensä. Mutta ennen kaikkea lehden toimittaminen oli hauskaa. Tutustuin myös hienoihin ihmisiin ja koin paljon mukavia hetkiä lehden teon parissa. Toivottavasti innokkaita kirjoittajia löytyy vastakin ja lehden toimittamisen perinne säilyy vähintään toiset 25 vuotta.

Irene Lindell
Kielekkeen päätoimittaja lukuvuonna 2016–2017

Arvokasta työkokemusta ja kenkkuilevia kuvia

Kielekettä tehdessä sai olla luomassa erittäin laadukasta opiskelijalehteä (vaikka itse sanonkin). Lehti on täynnä mielenkiintoisia, hyvin kirjoitettuja juttuja, jotka muodostavat vieläpä toimivan kokonaisuuden. Lehden tekeminen hyvässä porukassa oli ehdottomasti hauskaa, mutta myös odottamattoman hyödyllistä. Opin käyttämään WordPressiä, taikomaan kenkkuilevista kuvista oikean kokoisia ja kaiken lisäksi kirjoitin monta juttua, joiden pohjalta pystyin luomaan portfolion ihan oikeaa lehtityötä hakeakseni! Toistaiseksi en vielä tiedä, sainko paikkaa, mutta Kielekkeen juttujen avulla pääsin ainakin haastatteluun.

Iida Virtanen
Kielekkeen päätoimittaja lukuvuonna 2017–2018