Toivotan uudet ja vanhat opiskelijat tervetulleiksi Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineeseen! Oppiaineemme mahdollisuudet eivät radikaalisti poikkea siitä, mitä myös muissa yliopistoissa voi opiskella, mutta oppiaine on samalla kerrassaan ainutlaatuinen: missään muualla maailmassa ei ole oppiainetta nimeltä suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus. Käytännössä oppiaine jakautuu kahteen linjaan, joista suomen kielen linjalla on enemmän niin opiskelijoita kuin henkilökuntaa, mutta suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla kieliä on verrattomasti enemmän.

Sekä suomen kieltä että suomalais-ugrilaista kielentutkimusta voi opiskella myös muualla, mutta Turun yliopistossa nämä kaksi tieteenalaa ovat aina kulkeneet käsi kädessä. Ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät varsinaista eroa heti huomaakaan, sillä alkuvaiheessa eli perusopintoja suorittaessaan ns. fennistit ja fennougristit suorittavat aivan samat kurssit. Linjat alkavat eriytyä vasta aineopinnoissa. Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjan erottaa suomen kielen linjasta se, että suomalais-ugrilaisia eli uralilaisia kieliä on kymmenittäin. Siinä missä suomen kielen opiskelijat syventyvät vain yhteen, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen linjalla kaikki opiskelevat ainakin unkaria ja jotain saamelaiskieltä. Erillisinä sivuaineina oppiaineen puitteissa voi opiskella myös Unkarin kieltä ja kulttuuria sekä Viron kieltä ja kulttuuria. Muitakin kieliä riittää: esimerkiksi lukuvuonna 2023–2024 opetetaan – unkarin, viron ja koltansaamen lisäksi – mordvalaiskieliin kuuluvaa mokšaa ja maria, joiden tutkimuksessa Turun yliopistolla on pitkät perinteet.

Suomalais-ugrilainen kielentutkimus keskittyy yhtäältä moniin yksittäisiin kieliin mutta toisaalta myös niiden yhteiseen menneisyyteen, johon koko tieteenalan olemassaolo perustuukin. Myös yksittäisten sukukielten kursseilla tutustutaan niiden historialliseen kehitykseen – ja se tekeekin sukukieliin tutustumisesta helpompaa – ja erikseen on kursseja, joissa keskitytään juuri kielihistorian kysymyksiin uralilaisesta kantakielestä lähtien. Lisäksi oppiaineemme on mukana eurooppalaisessa fennougristiikan opetusverkostossa, jossa jo perustutkintovaiheen opiskelijoilla on mahdollisuus tutustua moniin muihin kieliin ja asioihin, joiden opettamiseen yksittäisissä pienissä oppiaineissa ei ole loputtomasti voimavaroja. Verkosto tarjoaa myös oivan mahdollisuuden tutustua muiden maiden fennougristeihin.

Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen nimessä nähtävä tutkimus tarkoittaa sitä, että alan tehtävät ja myös opiskelijat ovat tutkimuksellisesti suuntautuneita. Kaikista fennougristiikan opiskelijoista ei tule tutkijoita, mutta toisaalta monet kielentutkimuksesta ja kielentutkijan urasta kiinnostuneet suomen kielen opiskelijat ovat löytäneet naapurilinjasta kiinnostavan sivuaineen. Näin kävi aikoinaan myös itselleni ja itse asiassa oppiaineemme henkilökunnassa on monia, jotka ovat aikoinaan opiskelleet sekä suomen kieltä että suomalais-ugrilaista kielentutkimusta. Raja fennistiikan ja fennougristiikan välillä on häilyvä: entisestä suomen kielen kandidaatista tuli aikoinaan suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen maisteri, myöhemmin saamen kielen tohtori ja vuosi sitten suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori, joka on edelleen tavattoman kiinnostunut parhaiten tuntemastaan suomalais-ugrilaisesta kielestä, suomesta.

Aioitpa tutkijaksi tai et, myös ensisijaisesti suomen kielestä kiinnostuneet pääsevät oppiaineessamme laajentamaan tajuntaansa myös niillä tiedoilla, joita sukukieliimme ja niiden yhteiseen alkuperään keskittyvä fennougristiikka voi tarjota. Tiesitkö esimerkiksi, että keskisessä Norjassa ja Ruotsissa puhuttavan eteläsaamen sanat nååte, åerpies ja bårredh periytyvät tuhansia vuosia sitten mahdollisesti Uralin takana puhutusta kantakielestä aivan kuten suomen nato, orpo ja purra?

Jos olet alusta alkaen kiinnostunut vähän jännemmistä ja tuntemattomammista sukukielistä, lähinnä suomen kieleen keskittyvät perusopinnot tarjoavat vahvan pohjan suomea enemmän tai vähemmän muistuttavien kielten oppimiseen. Koska aineopintoihin kuuluvat yksittäisten kielten kurssit alkavat alkeista, kurssit soveltuvat myös niistä kiinnostuneille ensimmäisen vuoden opiskelijolle.

Jussi Ylikoski

Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori.