Tässä artikkelissa esitellään Kannan ja Sugrin tuutorit, jotka auttavat fuksit alkuun opintojen alussa.

Jokainen tuutori on vastannut seuraaviin kysymyksiin:

1. Esittele itsesi.
2. Mikä on paras muistosi omalta fuksivuodeltasi?
3. Mitä odotat syksyltä?
4. Mistä haluat sinut muistettavan?

 Emmi

1. Olen Emmi 22-vuotias ja aloittelen maisteriopintoja syksyllä. Toimin tuutorina Saran parina.

2. Paras muisto oli fuksisitsit!

3. Uusien fuksien tapaamista

4. Iloisuudesta

Sara

1. Olen Sara Ijäs, 22-vuotias turkulainen (entinen kouvolalainen). Opiskelen neljättä vuotta suomen kieltä. Olen toista kertaa tuutorina Emmin kanssa tänä syksynä.

2. Paras muistoni fuksivuodeltani lienee kastajaiset, joiden myötä fuksit tulevat virallisesti osaksi Kantaa, eli ainejärjestöä.

3. Odotan teidän fuksiviikkoja, pedagogisten opintojen aloittamista ja tulevaa koiranpentuani, joka toivon mukaan syntyy loppusyksyllä.

4. Haluan minut muistettavan koirakuiskaajana.

Elias

1. Olen Elias, kolmannen vuoden suomen kielen opiskelija ja turkulaistunut oululainen.

2. Oma fuksivuoteni meni pitkälti etäluentojen ja -tapahtumien parissa. Parhaat muistot liittyvätkin varmaan syksyllä kasvotusten pidettyihin äänne- ja muotorakenteen pienryhmätapaamisiin. Myös haalarit päällä kavereiden kanssa Vartiovuorenmäellä juodut vappuskumpat jäi kivana muistona mieleen.

3. Odotan innolla ”perusarkeen” palaamista ja syksyn kelejä sekä värejä – kesästä en erityisemmin pidä.

4. Pääosin varmaan vaan mukavana tyyppinä. Toki jonkin näkyvämmän merkin jättäminen historiaan olisi hienoa, mutta en jaksa siitä vielä tässä vaiheessa stressata.

Erika

1. Oon Erika, kolmannen vuoden kantalainen

2. Olin ikävä kyllä koronafuksi eikä omalta fuksivuodelta jäänyt mitään superhienoja muistoja, oma orientaatioviikko jäi kuitenkin hyvin mieleen

3. Syksyltä odotan opiskelijatapahtumia ja tietysti uusia fukseja!

4. Haluun, että mut muistetaan hyvistä jutuista tietty

Kristiina

1. Olen Kristiina, neljännen vuoden suomen kielen opiskelija ja tuleva opettaja.

2. Muistan ikuisesti sen hetken, kun puhtaan valkoiset (sittemmin vähän vähemmän valkoiset) haalarimme saapuivat ja pääsin viimein ompelemaan niihin hartaasti haalimiani haalarimerkkejä. Nykyään merkkien ompelu ei tuota enää ihan samanlaista riemua, joten jos haluat ommella niitä puolestani, ilmoittele.

3. Orientaatioviikkojen menoa ja meininkiä ilman niskaan hengittäviä koronarajoituksia! Ja ehkä vähän vähemmän sateita kuin viime syksynä.

4. Lakonisista huumori_huiskauksistani.

Verna

1. Oon Verna, neljännen vuoden suomen kielen pääaineopiskelija ja paljasjalkainen turkulainen.

2. Se, kun kuulin päässeeni mukaan Turkulaiseen humanistispeksiin!

3. Odotan paluuta opiskelija-arkeen luentoineen päivineen sekä tietysti kaikkia hauskoja bileitä, joissa saa tanssia aamuun asti! Lisäksi odotan uusien ihmisten kohtaamista ja alkavaa speksikautta.

4. Mun mahtavista leipomuksista! (Bravuureihini kuuluu mm. omenapiirakat, joita pääseekin taas kohta loihtimaan kotipihan ompuista!)

Mirjami

1. Tēriņtš!

Olen Mirjami Sipilä, toinen tämän vuoden sugrituutoreista. Olen kolmannen vuoden suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelija. Opiskelun ulkopuolinen aikani kuluu enimmäkseen ainejärjestössä puhetta johtaen ja monenlaisten musiikkihommien parissa.

2. Oman fuksivuoteni lämpimin muisto on varmastikin kastajaiset ja niiden jatkot. Koska tulin Turun yliopistoon ns. “koronafuksina”, ensimmäisenä opiskeluvuonnani oli hyvin vähän lähitapahtumia. Kastajaiset oli yksi niistä: hauskan rastikierroksen aikana tutustuin moniin nykyisiin opiskelukavereihini, ja riennon päätteeksi minut vihittiin osaksi opiskelijayhteisöä.

3. Syksyltä odotan kauniita kelejä, komin kurssia, ainejärjestömme järjestämiä illanviettoja sekä tietenkin teitä fukseja.

4. Haluan, että minut muistetaan lempeänä, humoristisena ja uteliaisuuteen kannustavana hahmona!

Riku

1. Olen Riku, nyt toista vuotta aloitteleva suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelija. Olen pääkaupunkiseudulta kotoisin, mutta oikein hyvin on elämä täällä vanhassakin pääkaupungissa maittanut.

2. Fuksivuoden hauskimpiin muistoihin lukeutuu ainakin Joensuun Osma marraskuussa. Talvinen kaupunki untui maagiselta lumettomasta Turusta tulleena.

3. Odotan syksyltä opintojen alkua ja fuksien tapaamista. Unkarin peruskurssillekin pitäisi viimein mennä.

4. En oikein tiedä, mitä vastata tähän, niin vastaan vain, että haluaisin tulla muistetuksi sellaisena kuin olen.