Suomi on laajojen metsien ja tuhansien järvien harvaan asuttu maa. Isoissakaan kaupungeissa ei tarvitse mennä kauas päästäkseen metsään. Usein ei tajuakaan, miten ainutlaatuista on elää näin harvasti puhdasta ilmaa hengittäen. Monet meistä ovat viettäneet aikaa kesämökeillä, partioleireillä tai ihan vain läheisellä luontopolulla lenkkeillen. Jo muinaisille suomalaisille luonto oli äärimmäisen tärkeä asia, sillä oltiinhan luonnosta hyvin riippuvaisia – tästä luontosuhteesta kertoo meille nykypäivään asti hengissä kituuttaneet ikivanhat jumalat ja henkiolennot. Jokamiehenoikeutemme tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia luonnosta nauttimiselle. Opiskelijan kannattaakin hyödyntää metsiemme vitamiineja pursuavat marjat.  Mitä luonto merkitsee sinulle?

Luonnosta vieraantuminen käy nopeammin kuin uskoisikaan. Jo pelkkä sähkökatko voi saada allekirjoittaneen ärsyyntymään, juoksevan veden puutteesta puhumattakaan. Yksi mielenkiintoisimmista luontomuistoistani on kenties yläkoulussani järjestetty yösuunnistus metsässä. Siitä muistan lähinnä pimeyden, kylmyyden ja suunnistuksen jälkeen syödyn hampurilaisaterian. Hauskaa kuitenkin oli, ja luulen sen lisänneen kiinnostustani metsässä tarpomiseen. Opettajani näkivät vaivaa keksiäkseen monipuolista luontoliikuntaa, ja kävimme muistaakseni myös melomassa. En ole koskaan harrastanut esimerkiksi partiota, mutta olen muiden kokemuksia kuunneltuani vakuuttunut siitä, että partio voisi olla oikein hyvä harrastus lapselle ja nuorelle –  ja aikuiselle toki myös! Jos sinuun on purrut partiokärpänen vasta vanhemmalla iällä, kannattaa tutustua vaikkapa Akateemisen partiokillan toimintaan.

Tällä kertaa Kielekkeen teemana on luonto. Kun Sara ehdotti teemaksi luontoa, innostuimme me kaikki päätoimittajat ideasta heti. Luonto tuntuu olevan kaikille lähes itsestäänselvä, tärkeä asia. Jos viimeisimmästä luontoretkestä on kuitenkin kulunut aikaa, asia korjaantuu vaivattomasti Minnamarin jutun luettuasi.  Hän esittelee jutussaan kattavasti luontopolkuja Turun ulkopuolelta. Ahkeran tenttiin pänttäämisen tai ikuisuuksien pituisen Zoom-luennon jälkeen on hyvä lähteä haukkaamaan raitista happea luontopoluille. Joonas kertoo luonnon vaikutuksesta hyvinvointiin ja antaa vinkkejä luonnonantimia haaliville. Aina yhtä ajankohtaisesta aiheesta, kestävästä kehityksestä, kirjoittaa Ilkka.

Aina ei tietenkään tarvitse ajatella, että luontoretki olisi vastapainoa liikkumiselle tai toisinpäin. Mitäpä jos opiskelisit luonnossa? Saran lukuisista vinkeistä luonnossa opiskeluun kannattaa ottaa vaari. Jos nyt tuntuu jo liian viileältä ulkona opiskeluun, nappaa vinkit talteen kevättä varten. Happihyppelyn jälkeen on hyvä keskittyä lukemaan, miten koronatilanne vaikuttaa opiskelijavaihtoihin: Eveliina kertoo vaihtokuulumisia Tartosta. Lue, miten hänen vaihtonsa sujuu poikkeuksellisissa oloissa.  Numeron toisessa vaihtojutussa Jenni pohtii, millaista on kokea käänteinen kulttuurishokki. Henkilökunnan palstalla Krista kirjoittaa kasvien nimistä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä pimeneviin iltoihin tarjoaa myös Hildan kirja-arvostelu Ruohometsän kansasta. Muistathan lukea myös Kielekkeen tekstaripalstan.

Mariia Vasara