Jälleen on selvitty uuteen vuoteen ja uuteen Kannan hallituskauteen siirtymisestä, ja uunituoreet hallituslaiset ovatkin aloittaneet toimensa vauhdikkaasti. Tämä uusi kopo tosin tervehtii teitä kaikkia Kielekkeen lukijoita täältä kaukaa Etelä-Korean pääkaupungista Soulista asti. Täällä tulen toivottavasti viettämään koko loppukevään yliopistovaihdon merkeissä – mikäli koronaepidemia sen vain sallii.

Voisin tämänkertaiseen Kielekkeen teemaan sopien kertoa vaikka minkälaisia tarinoita siitä, kuinka nopeasti ja tehokkaasti täällä Koreassa voidaankaan tehdä muutoksia viruksen takia, niin yliopistojen tasolla kuin valtakunnallisestikin. Tämän rinnalla suomalainen suhtautuminen tällaisiin epidemioihin tuntuu melkein laiskalta, hämäläisten hitaudelta, sillä täällä asiat saattavat muuttua radikaalistikin vain tuntien varoitusajalla. Mutta eihän vaikkapa lukukauden viivästyttäminen parilla viikolla tai valmistumisten siirtäminen puolen vuoden päähän tunnukaan yhtään missään.

Mutta se kuitenkin siitä Koreasta, nimittäin muutoksen tuulet ovat puhallelleet myös omassa Turun yliopistossamme jo viimeiset reilu puoli vuotta, kun uusien opetussuunnitelmien työstö on ollut täydessä vauhdissa. Iso osa suunnittelutyöstä on toki tapahtunut jo syksyllä, mutta varsinkin näin keväällä on ollut tärkeää saada päätöksiä aikaiseksi ja aina Peppiin asti. Uusi kopokin on päässyt osallistumaan, tai vähintään tutustumaan, tähän työhön muun muassa oppiaineemme ja laitoksen OPS-seminaareissa.

Mutta millaisia muutoksia oppiaineemme opetussuunnitelmaan on sitten oikein tulossa?

Isoimman vaikutuksen opintoihimme tekee aiemmin graduopinnoissa erikoistumiskielen pakollisiin syventäviin kuulunut metodiopetus, joka siirtyy nyt aineopintoihin osaksi proseminaaria. Näin ollen proseminaari laajenee aiemmasta 10 opintopisteestä 12:een sekä yhteensä kolmen periodin mittaiseksi kokonaisuudeksi. Tämän vuoksi aineopintojen kurssit Kielioppi ja Suomi toisena kielenä supistuvat kumpikin 4 opintopisteen laajuisiksi. Syventävissä opinnoissa metodikurssin kanssa opetettava tutkimushistoria siirtyy puolestaan erikoistumiskielen valinnaiseksi kurssiksi.

Suuri muutos tuleville vuosille on tietysti myös pääsykoeuudistus, jonka myötä opiskelijavalinnat tullaan jatkossa tekemään joko todistusvalinnalla tai ilman ennakkomateriaalia tehtävällä pääsykokeella. Tämä uudistus tulee vaikuttamaan kieliaineiden yhteisiin opintoihin, ja esimerkiksi Yleisen kielitieteen perusteet muuttuvat kahden kurssin kokonaisuudeksi, joista toinen suoritetaan kirjatenttinä aiemmin tutusta pääsykoekirjasta Johdatus kielitieteeseen.

Niin, ja Tulevaisuus pelissä -kurssia ei tulevassa opetussuunnitelmassa enää järjestetä.

Toivon kaikille onnea ja menestystä kevään opintoihin! Ehkä täälläkin päästään vielä joskus koulunpenkille.

 Jenni Kitinprami