Turun yliopiston kieli- ja viestintäopintojen keskuksen kansainvälinen kieli-iltatoiminta oli minulle täysin vierasta kesällä 2017, kun sähköpostiini saapui viesti kielituutoriksi hakemisesta. Luin sähköpostin mielenkiinnolla ja päätin spontaanisti hakea toimintaan mukaan suomen kielen kielituutoriksi. Ennen ensimmäistä kieli-iltaa en tiennyt toiminnasta käytännössä mitään, mutta jännittävän ensitapaamisen jälkeen toiminnan idea alkoi pikku hiljaa selkenemään minulle. Kielituutoroiminen on käytännössä tarkoittanut jokaviikkoisten kieli-iltojen ajankohdan ja tapahtumapaikan sopimista tuutoriparin kanssa, tulevista tapaamisista tiedottamista Facebook-ryhmässä, tapaamisiin saapumista ja raporttien kirjoittamista menneistä tapaamisista.

Todellisuudessa tuutoroiminen on kuitenkin ollut paljon enemmän. Kokoonnumme viikoittain Turun pubeihin ja kahviloihin keskustelemaan lähes mistä tahansa suomen kielellä. Keskusteluaiheita ei tarvitse ollenkaan valmistella etukäteen, sillä juttua riittää useina iltoina kolme tai neljäkin tuntia. Toisinaan ajankohtaiset asiat puhuttavat ja pääsin esimerkiksi keskustelmaan 100-vuotiaasta Virosta virolaisen kanssa. Usein keskustelua syntyy myös eri maiden kulttuureista ja perinteistä. Olen päässyt keskustelemaan brittiläisen opiskelijan kanssa Britannian jalkapallon huligaanikulttuurista ja tšekkiläisten opiskelijoiden kanssa suomalaisen ja  tšekkiläisen virpomiskulttuurin eroista ja yhtäläisyyksistä.

Joka kerta keskustelua syntyy suomen kielestä. Joskus kysymyksiin on helppo vastata, jos kansainvälinen opiskelija tiedustelee jonkin sanan taivutusta tai kysyy esimerkiksi vinkkejä ravintolahenkilökunnan kanssa käytäviin keskusteluihin. Usein kysymykset kohdistuvat kuitenkin suomen kielen erikoisiin piirteisiin, joihin äidinkielinen puhuja ei välttämättä kiinnittäisi huomiota. Olemme pohtineet esimerkiksi ilmauksia joulun alla ja illansuussa. Ilmaukset ovat herättäneet pitkiäkin keskusteluja, voiko jotakin tapahtua vapun alla ja onko aamunsuu myös käsite suomen kielessä.  Välillä opiskelijat törmäävät nykysuomessa harvoin esiintyviin sanoihin ja suomea äidinkielenään puhuvatkin saattavat joutua tarkistamaan, mitä sanat kunnas ja kamara todella tarkoittavat.

Kieli-iltojen keskusteluista erityisen mielenkiintoisia tekee osallistujien erilaiset taustat. Kokoonnumme joka viikko eri puolilta maailmaa tulevien, eri-ikäisten ihmisten kanssa.  Pääaineiden kirjo osallistujien keskuudessa on suuri, ja paikalta löytyy myös yleensä jo työelämään siirtyneitä. Myös kielitason vaihtelu osallistujien välillä on todella suurta, sillä paikalla saattaa olla  muutaman viikon Suomessa asuneita vaihto-opiskelijoita, useita vuosia Suomessa asuneita tohtorikoulutettavia ja äidinkielisiä suomenpuhujia. Kaikkia osallistujia kuitenkin yhdistää kiinnostus suomen kieltä kohtaan, mikä näkyy keskusteluhetkien jatkumisesta myöhäiseen iltaan saakka!

Venla Parviainen