Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Verkko-Kieleke
Kieleke testaa: valkoviinit

Köyhänä opiskelijana sinäkin varmasti turvaudut useimmiten Alkon alahyllyjen viineihin, joita myös kyykky- tai ryyppyviineiksi kutsutaan. Onko makuero halvan ja kalliin viinin välillä kuitenkaan todellinen? Kelpaako seitsemän euron viini vain juotavaksi pullon suusta ennen yökerhoon menoa ja onko parinkympin viini niin hienostunutta, että humalahakuisinkin amatööri sen laadun tunnistaa?

Kielekkeen tasokas viininmaisteluryhmä testasi puolestasi valkoviinien laatuerot alle seitsemän euron viinistä yli kahdenkymmenen euron viiniin. Maisteluryhmämme koostumus oli seuraavanlainen:

Maistelija 1: viiden vuoden viinikokemus, aloittanut makeista valkkareista ja siirtynyt viisastuttuaan kuiviin, lempiviinejä Gato Negro, Santa Helena ja Chill Out

Maistelija 2: puolentoista vuoden viinikokemus, siirtymässä puolimakeista kuiviin, rakastaa Magyaria

Maistelija 3: entinen viskikerholainen, ”Viski miehen tiellä pitää!”, avarakatseinen suhtautuminen viineihin

Maistelija 4: seitsemän vuoden viinikokemus, aloittanut sattumanvaraisista halpisviineistä (El Tiempo, Leo) ja päätynyt juomaan punaista, nykyään kuiva valkoinenkin kelpaa

Maistelija 5: kymmenen vuoden viinikokemus, harrastaa kiljun jalostamista ja väittää sitä viiniksi

Viinien analysointi oli yllättävän haastavaa, mutta illan lopussa olimme jo kaikki asiantuntijoita.

Viinien analysointi oli yllättävän haastavaa, mutta illan lopussa olimme jo kaikki asiantuntijoita.

Toteutimme testin maistelemalla sokkona kolmea kuivaa Sauvignon Blanc-rypäleestä tehtyä valkoviiniä, joista jokainen on Alkon sivujen mukaan vivahteikas, ryhdikäs ja hapokas. Maistelutiimimme oli kyllä sitä mieltä, että yksikään maisteltavista viineistä ei ollut kovin ryhdikäs tai hapokas, mutta ainakin viinit olivat samaa tasoa.

Tarjoilija kantoi ensimmäisenä eteemme viinin numero kaksi, joka herätti vahvoja reaktioita. Viinin tuoksua kuvailtiin halvaksi, paskaksi, moottoriöljymäiseksi ja bensiinimäiseksi. Maku ei ollut kovin paljoa parempi, sillä viini maistui muun muassa tiskirättimäiseltä, merivedeltä, homeiselta, vatsahapokkaalta, tympeältä, pliisulta ja hermostuneelta. Neljä viidestä maistelijasta tuomitsi kakkosviinin halvimmaksi ja pahimmaksi.

Vaihtelevampia makuvivahteita löysimme ykkös- ja kolmosviineistä. Ykkösviini tuoksui Magyarilta , ei-halvalta, miellyttävältä, persoonattomalta, uimahallin kloorilta ja miedolta. Makua pidettiin pahvisena, hedelmäisenä, tasapainoisena, yrttisenä, hyökkäävänä, kirpeänä ja hennon pirskahtelevana. Viinin arvostelu oli selvästi jakautunut sukupuolen mukaan, sillä naismaistelijat pitivät sitä ehdottomasti parhaimpana ja kalleimpana ja erinomaisena, mutta miehet tuomitsivat sen keskitason viiniksi.

Kolmosviinin tuoksu tyrmättiin aluksi ykköstä halvemmaksi, mutta sekä maun että tuoksun todettiin parantuvan viinin hengiteltyä hetken. Viini ei herättänyt suuria tunteita, mutta juuri siksi sitä pidettiin parhaana. Sitä kuvailtiin täydelliseksi ryyppyviiniksi, jota voi juoda pullollisen ykkösellä alas ilman huonoa oloa. Vain miehet määrittelivät viinin parhaaksi, mutta kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että viini oli erinomaista ja täydellinen valinta esimerkiksi vappuun.

_IGP4711

Onnelliset viininmaistelijat työn touhussa.

Mikä viineistä sitten oli kallein ja mikä edullisin? Olivatko maistelijamme väärässä arvellessaan tiskirättiviiniä halvimmaksi ja tylsää viiniä keskitason viiniksi? Tietenkin olivat!

Ensimmäisenä maistelemamme viini eli viini numero kaksi on arvoltaan 20,10 euroa (Pouilly-Fumé La Forge, Ranska). Parhaaksi äänin 3/5 valitsemamme viini numero yksi on arvoltaan 11,97 euroa (Petit Bourgeois Sauvignon, Ranska) ja kaikkien mielestä hyvä perusviini eli kolmonen 6,89 euroa (Tarapacá Santa Cecilia Sauvignon, Chile).

Tästä opimme, että kymmenen euron viinejä kannattaa ostaa nautiskelutarkoitukseen, seitsemän euron viinejä juomistarkoitukseen ja parinkympin ”laatuviinejä” ei yhtään mihinkään tarkoitukseen ikinä.

Viinimaisteluilta oli kuitenkin niin miellyttävä, että Kieleke suosittelee jokaista viinin ystävää kyseenalaistamaan tuloksemme ja järjestämään oman maistelun – vaikka vain selvittääkseen eri maalaisten kyykkyviinien laatueroja!

_IGP4720

Myös olutkerho oli aktiivinen tuona iltana, jona maailmaan syntyi uusi kappale: Vaikea kellopelirakkaus. Valitettavasti kappaleen sointukierto ei ole enää kenenkään meidän muistissa, mutta kappale tulee elämään sydämissämme ikuisesti.

Marianna Salonen

2 Responses to Kieleke testaa: valkoviinit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot

Toimitus:
kieleke.toimitus@gmail.com
kieleke@lists.utu.fi

 

Päätoimittajat:
Hilda Hietanen | hilda.h.hietanen@utu.fi
Henrik Uhinki | hjuhin@utu.fi

Toimittajat:
Erika Löytynoja | erika.i.loytynoja@utu.fi
Vilma Ranta | verant@utu.fi
Elina Peltonen | elainp@utu.fi
Mariette Oksanen | masoks@utu.fi
Anniina Lautkankare | aslaut@utu.fi
Kristina Tuomi | paltuo@utu.fi
Veera Hotanen | vshota@utu.fi
Miska Törmänen | mktorm@utu.fi

Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi palstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8