Onko opiskelijayhteisöllisyys kriisissä? Tätä kysymystä on varmasti jokainen sukupolvi osaltaan pohtinut etsiessään niitä yhteisiä tekijöitä, jotka johdattavat opiskelijoita tutustumaan samoilla luennoilla istuviin ihmisiin. Mahdollisia langanpäitä tällaiselle ongelmanasettelulle juuri nyt ovat esimerkiksi pitkälle politisoitunut keskustelu ylioppilaskunnan automaatiojäsenyydestä sekä Tylkkärin uutisoimat YTHS:n tutkimustulokset, joiden mukaan joka neljäs turkulainen opiskelija kokee olevansa yhteisön ulkopuolella. Jos näistä ensinmainitussa näyttääkin olevan tarjolla vain ikuisuuskysymyksen aineksia, kannattaa jälkimmäiseen tarttua sitäkin vakavammin. Ilman pidemmän aikavälin näkökulmaa on ehkä mahdoton arvioida, onko tilanne juuri nyt poikkeuksellisen paha vai normaalia siedettävämpi. Ainejärjestötasolla toimittaessa olisi kuitenkin älyllistä epärehellisyyttä jättää käsittelemättä tutkimustulos, jonka mukaan neljännes ei koe olevansa lainkaan mukana.

Vaikka Kanta ei ole suinkaan ainoa opiskelijayhteisön osatekijä, on yhteenkuuluvuuden vahvistaminen yksi sen tärkeimmistä tehtävistä. Miten sitä voitaisiin toteuttaa yhä paremmin? Kanta keräsi kevään aikana palautetta toiminnastaan, ja hallituksen iloksi saatiin myös hyvin tarkasti osoitettuja kriittisiä kommentteja. Kyllä, ilman palautetta on oikeasti todella haastavaa järjestää esimerkiksi vapaa-ajan toimintaa, sillä hyvin harva – jos yksikään – vaihtoehdoista kiinnostaa samanaikaisesti kaikkia.

Onkin pyrittävä mahdollisimman monipuoliseen tarjontaan, jonka takaamiseksi lisäideat ovat jatkuvasti tervetulleita. Mikäli sinulla on ajatuksia siitä, millainen toiminta kiinnostaisi juuri sinua tai opiskelijatovereitasi, voit lähettää niitä hallituksen toteutettavaksi Kannan uudistetun palautelomakkeen välityksellä. Haasta meidät järjestämään mahdollisimman vetovoimaista toimintaa!

Vakavasti puhuen on kuitenkin yksisilmäistä keskittyä luomaan yhteisöllisyyttä yksin ainejärjestön voimin. Ei ehkä ole täysin realististista pyrkiä siihen, että juuri Kannan toiminta vetäisi aivan jokaisen suomen kielestä kiinnostuneen opiskelijan osaksi porukkaa, mutta eivät koko Turun yliopiston opiskelijayhteisön mahdollisuudet siihen rajoitu. On liian helppo unohtaa, että samanaikaisesti monissa TYYn alaisissa harrastusyhdistyksissä on tarjolla vähintään yhtä vetovoimainen kattaus vapaa-ajan toimintaa. Harrastusyhdistyksistä täydellinen lista löytyy TYYn sivuilta, kannattaa käydä katsomassa!

Näkisin aiempaa rohkeamman yhteistyön ainejärjestön ja erilaisten harrastusyhdistysten välillä hedelmälliseksi mahdollisuudeksi täydentää opiskelijayhteisöä aukottomammaksi verkostoksi, jolla on tarjota jokaiselle jotain. Mitä tämä käytännössä voisi tarkoittaa? Ei olisi lainkaan hullumpaa, jos vaikkapa jokin urheiluun tai kulttuuriin keskittyvä yhdistys ehtisi syksyllä esittelemään toimintaansa niin uusille kuin vanhoille suomen kielen opiskelijoille – tai vaikkapa esittäytymään Kielekkeessä.

On tietysti liioitellun rohkeaa olettaa, että järjestetty yhdistystoiminta kiinnostaisi kaikkia: todellisuudessahan se on vain pieni osa siitä piiristä, jonka kaikki opiskelijat muodostavat. Toisaalta mihinkään yhteisöön kuuluminen ei ole itseisarvo sinänsä, eikä välttämättä voi olettaa, että jokainen haluaisi palavasti kuulua juuri opiskelijayhteisöön. Tämän ei silti tule estää meitä hoitamasta omaa osuuttamme yhteisöllisyyden luomisesta jokaiselle sitä kaipaavalle.

Jotta kukaan ei suotta jäisi yhteisön ulkopuolelle, tulee opiskelijatoiminnan jatkuvasti etsiä uusia ennakkoluulottomia yhteistyön muotoja. Kanta on liikkeellä avoimin mielin ja iloitsee jokaisesta paikkansa yliopistolla löytäneestä opiskelijasta. Ensi syksyksi ja uusien opiskelijoiden iloksi juonittakoon toimintaa rohkeammin kuin koskaan aikaisemmin!

Klaus Kurki