Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Kuva: Sointu Vierula
Onko Kaerla ghetto?

Kaksi Kielekkeen toimittajaa istuivat alas ja alkoivat tutkimaan Turun kaupungin sivuilta löytyvää karttaa. Alkuperäinen ajatus oli tehdä nimistöanalyysia Turun kaupunginosista, mutta yhdeksän suuraluetta ja 87 kaupunginosaa sysäsivät aiheen toisille raiteille. Luvassa onkin raa’an faktan sijaan puhtaasti intuitioon, kuulopuheeseen ja mutuiluun perustuvaa “nimistöanalyysia”. Suhtauduthan, arvoisa lukija, artikkeliin siis huumorilla. Kumpikaan toimittajista ei ole paljasjalkainen turkulainen.

Kuva: Sointu Vierula

Kuva: Sointu Vierula

”En yleensä tule ajatelleeksi, että Turku on näin laaja alue”, Mira huokaisee, “asun keskustassa ja olen juurtunut kulkemaan keskusta–yliopisto-väliä. Esimerkiksi Maaria-Paattinen-alueella en ole varmaan käynytkään.”

Maaria-Paattisista puheen ollen, molemmat toimittajistamme ovat huvittuneita kaupunginosasta numero 87, Turun Haagasta. Hyvin turkulaistettuina molemmat toimittajat alkoivat heti pohtia, oliko ensin Turun vai Helsingin Haaga. Googlekaan ei osannut vastata. Seuraavaksi silmä kiinnittyy kartalla kuitenkin lentokenttään – Maaria-Paattinen ei olekaan täysin vieras paikka! Lentokentän kotikutoisuus hymyilyttää molempia toimittajiamme.

“Muistan pelänneeni, etten löydä kentällä oikealle portille. Astuin ulos bussista ja tajusin pelkoni olevan täysin turha” Mira naurahtaa muistellessaan ensimmäistä vierailuaan pienellä lentokentällä. Saana puolestaan huokailee tienviittojen perään – viimeisin retki lentokentälle sisälsi yläparkkipaikan ympäriajoa enemmän kuin kehtaa ääneen myöntääkään.

Maaria-Paattisen jälkeen päästäänkin Runosmäki-Raunistulaan, paljon lähemmäksi toimittajiemme asuinalueita ja seikkailuja. Alueen nimi kalskahtaa pahasti toimittajiemme korviin aakkosjärjestyksen rikkomisen takia, ja keskustelu jatkuu kuumana alueen kaupunginosien nimistä.

“Mulla on sellainen olo, että Kaerla on joku ghetto. En tiedä mihin tämä perustuu ja onko Kaerla edes pahamaineinen, mutta olen vältellyt aluetta koko Turussa asumiseni ajan”, Saana naureskelee. Mirakin myöntää Kaerlan olevan hänelle ventovieras alue. “Joskus oon nähnyt, että Fölin bussissa lukee ‘Kaerla’. Tuttu nimi, vieras paikka.”

Runosmäki-Raunistulasta toimittajamme siirtyvät sulavasti Länsikeskukseen. Sekä Mira että Saana ovat molemmat luulleet Länsikeskuksen olevan asuinalue, ja sen osiin jakautuminen tulee yllätyksenä, vaikka monet Länsikeskuksen alueen kaupunginosat ovat tuttuja paikkoja. Vätti on yksi näistä paikoista, vaikka molemmista toimittajista se kuulostaakin enemmän sukunimeltä. Väestörekisteristä paljastuu, että Vätti on erittäin harvinainen sukunimi.

“Länkkärin K-Citymarketin irtokarkkihyllyttäjän homma oli kyllä täyttä hulluutta”, Mira palaa Länsikeskuksen pohdintaan, “olin vasta muuttanut Turkuun, ja hyllytin ensimmäistä kertaa karkkeja kiireapulaisena. Viikonlopun karkkitarjous oli 4,99€/kilo. Ihmiset rynnivät ja heikoimmat jäivät karkkikaaoksessa jalkoihin.” Jokin Miran ilmeessä kertoo, että karkkihyllyttäjäksi ei ole palaamista. Lieneekö K-Citymarket Länsikeskuksen nimellä osuutta siihen, että alue hahmotetaan kaupunginosana.

Pansio-Jyrkkälästäkään toimittajilla ei ole juuri sanottavaa. Kaikki kantalaiset varmasti tietävät, että Artukaisissa on Turun Sanomien monimediatoimitus ja että Pansiossa on vastaanottokeskus. Useat paikannimet kuulostavat tällä suuralueella aavistuksen ilkeiltä, kuten esimerkiksi Pahaniemi. Toimittajat siirtyvät käsittelemään Turun keskustaa.

“Mitä ihmettä nää numerot on!?” Toimittajamme ovat järkyttyneitä keskustan nimistöstä. I, II, III, IV, V, VI, VII, VIII, IX. Käyttääkö joku oikeasti näitä numeroita niminä? Mira on aina sanonut asuvansa ihan vain keskustassa. Alueiden numerointi nimeämisen sijaan tuo mieleen Prahan. Pitääkö tästä lähtien sanoa asuvansa Turku kolmosessa? Ja jos kyllä, miksi osalla alueista on ihan oikeatkin nimet, kuten Martti (IV), Itäranta (V), Port Arthur eli Portsa (VII) ja Länsiranta (IX)?

“Ja miksi vain osa Turun keskustan alueista on numeroitu? Miksei esimerkiksi Mäntymäellä ole omaa numeroa? Eikun jaa onhan sille… Tosin Mäntymäki on kaunis alueennimi, siellä olisi varmaan kiva asua”, Saana haaveilee. Ja koska nyt on haaveet mainittu, siirrymme nimistömutuilussa Hirvensaloon.

Hirvensalo-Kakskerta, tuo jättimäinen ja rikkaalta kuulostava suuralue. Saana yllättyi Hirvensalon yllättävän edullisen hintatason lisäksi siitä, ettei Hirvensalo olekaan vain kaupunginosa. Monet tämän suuralueen kaupunginosista ovat nimensä puolesta täysin tuntemattomia. Ruissalossa molemmat toimittajista ovat käyneet, mutta molemmat toimittajat myöntävät, aavistuksen noloina, olevansa Ruisrock-neitsyitä. Toimittajat alkavat pohtia, mitä suuralueesta edes tietävät. Kakskertaan menee bussi, Fiskarla kuulostaa Fiskarsin työmaalta… Tiedot lähentelevät nollalukemia.

Luksusasumisesta takaisin keskustan betonilähiöihin, Turun yhdeksänteen suuralueeseen, joka on nimeltään Skanssi-Uittamo. Miralle Skanssi alueena edustaa vain syrjäistä ja hiljaista kauppakeskusta harvojen bussiyhteyksien päässä, mutta Saana on vannoutunut alueen puolestapuhuja. Suuraluerakkauteen vaikuttanevat useamman vuoden työskentely Skanssin kauppakeskuksessa ja asunto Vasaramäessä. Sympaattisilta kaksosilta kuulostavat Ilpoinen ja Ispoinen menevät sekä toimittajilla että heidän ystävillään iloisesti sekaisin, mutta Uittamon uimaranta on varmasti monille tuttu. “Luolavuoressa taitaa olla joku vaihtarien asuinyksikkö niille, joille ei riitä TYS:n kämppiä”, Saana muistelee, “ja lienee se muutenkin opiskelijoiden suosiossa edullisten vuokriensa takia. Tai ainakin se on ollut suosittua aluetta opiskelijoiden keskuudessa silloin kun muutin Turkuun.” Koivula taas muistuttaa pääkaupunkiseudulla viihtyneitä toimittajiamme Vantaan Koivukylästä, jonka maine ei ole kovin imarteleva.

Lähiöistä ja pahamaineisuudesta puheenollen, siirrytäänpä kohti Varissuo-Laustetta. Aluetta, jonka maine varmaan Turun mittakaavalla lähentelee Koivukylää. Sekä Saana että Mira myöntävät, ettei heistä kumpikaan ole alueella juuri ollut, pikaisia kääntymisiä lukuun ottamatta. Tosin toimitus on saanut ensikäden tietoa alueen olevan mainettaan ehdottomasti parempi. Alueen maineen puhdistaminen on vielä selkeästi kesken, sillä toimittajiemme mielikuvat ovat varsin negatiivissävytteiset koko alueesta. Asuinalueista Huhkola lienee ainut, josta kumpikaan toimittajista ei ole kuullut ennakkoluuloisia huhuja, eikä sitä siksi osaa edes mieltää Varissuo-Lausteen osaksi.

“Varissuo tuo mieleen suon, johon katoaa kaikki elollinen. Korpit täyttävät tämän hämärän alueen taivaan, suonsilmässä maatuu muutama varis. Koko paikka haisee mädäntyneeltä”, Mira ja Saana ynnäävät mielikuvansa.

Nummi-Halinen resonoi samoilla taajuuksilla kuin Varissuo-Lauste, tai ainakin suuralueen Halisten puoli. Nummessa sijaitsevat Kurala ja Räntämäki eivät kuulosta houkuttelevilta asuinpaikoilta, ja ne näyttävätkin neuvostoaikaisilta betonilähiöiltä. Halinen on alueennimenä hellyttävä, samoin siellä sijaitseva päiväkoti Halikolo. Halisista tulee mieleen 80-90-luvun hittianimaatiosarja Halinallet, mutta maineensa perusteella alue muistuttaa kuitenkin enemmän sarjan antagonistia Piikkistä.

Artikkelin kirjoittamisen jälkeen lienee olennaista todeta, että Turku on molemmille toimittajille suurelta osin tuntematon paikka. Alueita, joissa on tullut vierailtua, on selkeä vähemmistö tuntemattomiin paikkoihin verrattuna. Alueennimeämisen tärkeys korostuukin juuri näissä tilanteissa; jos alueella ei ole koskaan käynyt, mielikuva voidaan parhaillaan tai pahimmillaan muodostaa nimen perusteella. Tietysti kaikista vahvimpia mielikuvia luovat kuitenkin huhut ja stereotypiat.

Tosin kirjoitustyön, ja siihen liittyvien googlaussessioiden jälkeen, Saana ja Mira lupaavat ensi kesän aikana vierailla ainakin kahdella ennestään tuntemattomalla asuinalueella.

 

Saana Luoma ja Mira Orko
Toimittajista Saana on hiljainen hämäläinen ja Mira kotoisin Pohjois-Kirkkonummen peräkyliltä

 

Yksi vastaus artikkeliin Onko Kaerla ghetto?

  1. Paluuviite: Verkko-Kieleke » Identiteettikriisin äärellä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen toimitus:

Päätoimittajat:
Julia Heino, jusuhe[at]utu.fi
Mikko Kiippa, mitkii[at]utu.fi
Noora Vesterinen, nomave[at]utu.fi

Toimittajat:
Saana Luoma, samalu[at]utu.fi
Mira Orko, msorko[at]utu.fi
Lyyra Virtanen, maanev[at]utu.fi