Converset eivät ole nykyään koripalloilijoiden eivätkä punkkarienkaan yksityisomaisuutta. Mikä on syynä tennareiden alati kasvavaan suosioon?
Puheensorinaa, yskimistä, niiskuttamista, istuimien narinaa, kuulakärkikynien naksuttelua. Lue, miltä luento Fennicumin XXV:ssä kuulostaa Antti Ainolan korvissa.
Mitä varattu haluaisi huutaa sinkulle? Entä mitä ohjeita sinkku antaisi varatulle? Toimittaja selvitti, mitä sinkut ja varatut oikeasti ajattelevat toisistaan.
Tämän vuoden äidinkielen opetusharjoittelijat valaisevat auskultointivuoden hyviä ja huonoja puolia.
Onko julkisen vessan seinä antiikinaikainen mielipidefoorumi? Toimittajamme kävi tutustumassa Fennicumin naistenvessan syvimpään sanomaan.
Mitä tapahtuu, kun kaveriporukka suuntaa melko kokemattomana laskettelemaan Ranskan Alpeille?
Lue, niin pääset ihastelemaan upeita maisemia, nuuhkimaan ihania tuoksuja ja jännittämään, pysyykö kirjoittaja pystyssä lasketellessaan yli 2 000 metristä jyrkkää rinnettä alas.
Artikkelin kirjoittaja haikailee mielikuvituksensa perään, jonka avulla hän lapsuudessaan kirjoitti tarinoita muun muassa Dandeloora-peikosta. Esimerkkinä nuoruusnostalgiasta julkaisemme tämän lahjakkaan lapsen kertomuksen Spice Girlseistä.
Kalenteri ja tehokas ajanhallinta ovat äitiopiskelijoille kaikki kaikessa. Miltä tuntuu, kun esseedeadline lähestyy, mutta lapsi vaatii huomiota?
Aijai, on niin ihanaa että pakko on laulaa luikauttaa. Jouluhössötyksen keskellä on hyvä muistaa, että pohjimmiltaan joululaulut peilaavat elämää. Loisteen keskelläkin voi olla synkkää ja yksinäistä. Tässä artikkelissa käydään läpi joulun rupisia kasvoja.
Vanha kansa tietää, miten joulua tunnelmoidaan. Suomalaisiin jouluperinteisiin ovat kuuluneet erityisesti seuraavan vuoden sadon ja säiden ennustaminen sekä armoton ryypiskely. Tässä jutussa annetaan vinkkejä vanhan ajan joulunviettoon.
Nyt tää joulupaatos ja kaiken maailman lahjasöpöily alkaa etoa. Mihinkä sitä karkaisi piiloon? No mitenkäs olisi vaikka kestopirtsakka Saudi-Arabia? Ilkka Posio on esitellyt pari muutakin eskapismikohdetta.
Joko olisi humanistinkin aika siirtyä älypuhelinaikaan? Tässä jutussa on esittelyssä muutama kännykkäsovellus, jotka saattavat olla hyödyllisiä ja jopa selvää rahaa säästäviä pikkuhipinkin taskussa.
Pelkällä pääaineen perus-, aine- ja syventävillä opinnoilla ei yliopistosta valmistuta. Ei millään, vaikka niin haluaisikin. Tässä artikkelissa Ilkka Numminen kertoo omista sivuainekokemuksistaan vähän suoremmin kuin olisi sopivaa.
Opettajan pedagogiset opinnot ovat lukuvuoden kestävä rutistus. Tässä haastattelussa opettajan pedagogiset opinnot käyneet tarkastelevat opintoja teorian ja käytännön kautta.
Kiinnostaako suomi toisena kielenä -ala? Millaisia mahdollisuuksia tähän alati kasvavaan alaan sisältyy? Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisin keinoin on helppo lähteä tutustumaan S2-maailmaan.
Ylläolevan hepun, Anton Tšehovin, novellienkin lukemisesta rapsahtaa opintopisteitä tilille yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa. Suomen kielen oppiaineeseen soluttautunut kirjallisuudenopiskelija antaa vinkkejä kirjallisuuden opiskeluun.
Fennistien työllistymistilastot ovat muihin humanistisiin aloihin verrattuna hyvät – tilastokomistamisesta suuri kiitos opetusalalle. Opinnoista saadut ja töissä edellytetyt tauot eivät kuitenkaan aina kohtaa.
Vaihto on jännittävä ja virkistävä kokemus opiskelijalle. Tässä tupla-artikkelissa aloitetaan hakuprosessin kiemuroista ja päädytään Münchenin kaduille tarkastelemaan vaihtarikokemuksia käytännössä.
Opiskelijankin on asuttava jossakin. Meri Heikkilä kertoo omista asumiskokemuksistaan. Bongaa jutun lopusta säästövinkit, jotta voisit nauttia elämästäsi paremmin.
Aivotyö vaatii polttoainetta toimiakseen. Kun luentosalin kello alkaa lähestyä luennon loppua, kääntyvät mietteet vatsan neuvosta usein popsintaan. Kurnuttava kysymys kuuluukin: missä sitä nälkänsä hiljentäisi.
Uskoi tai ei, kaiken kiireen keskellä opiskelijallakin on vapaa-aikaa. Mitäs sitä tekis, teatteriin vai salille? Anna Rytkönen on armeliaasti kerännyt yhteen vinkkejä vapaa-aikaa varten. Eikun valitsemaan!
Sitsit ovat yliopistomaailman ainutlaatuinen juhlatilaisuus, jossa viihdytään ruoan, juoman ja laulun äärellä. Tämä opas selventää sitsien peruspilarit.
Kuppiloita ja tanssipaikkoja riittää turkulaisen opiskelijan moneen makuun. Tässä kattava katsaus paikallisiin anniskelumestoihin plussineen ja miinuksineen. Vinkit myös alkoholitonta tilatessa.
Jokaisella armeijalla on univormunsa ja opiskelijaryhmällä omanväriset haalarinsa. Fennistin valinta on valkoinen, koska siinä näkyy eletty elämä. Janina Jokimies avittaa haalaria hankkivat projektin alkuun.