Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi
Fennistit
Kotoisaksi käännetty
Klaus Kurki pohtii kielen ilmiöt -palstalla, mitä yhteistä on ATK:n, Raamatun ja Mikael Agricolan kielellä.
Fuksien puheenvuoro
Fuksit laulavat ylistyslaulua kastajaisille ja kertovat mietteitään fuksivuoden aloituksesta.
Työkokemusta ja opintopisteitä
Syventävien opintojen harjoittelusta on mahdollista saada oman alan työkokemusta, opintopisteitä ja ehkä vähän palkkaakin. Kolme viidennen vuoden suomen kielen opiskelijaa kertoo omista harjoittelukokemuksistaan.
Tuppukylä vai omaperäinen alkukoti?
Henkilökunnan palstalla murteidentutkija pohtii, minkälaista on päätyä kenttätöihin omalle ihanan kamalalle kotiseudulleen.
Kelaa sitä
Kielen ilmiöt -palstalla pohditaan tällä kertaa paikalleen jämähtänyttä elektroniikkasanastoa.
Mitä yhteistä on Agricolalla ja Nalle Puhilla?
Tutkimuksen teosta ahdistuminen ei ole vain kandin ja gradun tekijöiden etuoikeus. Henkilökunnan palstalla Krista Ojutkangas kertoo siitä, kun tutkimuksen teko takkuaa.
Kehtaamisen kahdet kasvot
Kielekkeen uudella palstalla pohditaan erilaisia kielen ilmiöitä. Ensimmäisessä osassa Kaija Kauppinen miettii, kuinka ihmiset kehtaavat eri puolilla Suomea.
Väitös tarkastelee lukiolaisia uutistuottajina
Fennicumin väitösvuoden päättää Päivi Valtosen väitös, joka tarkastelee abiturienttien taitoja uutistekstien kirjoittajina. Väitös on ensimmäinen laatuaan kielitieteellisessä tutkimuksessa.
Tiernat tulevat, oletko valmis?
Kaisa Häkkinen kertoo Tiernapoikien kielellisistä ilmaisuista, jotka perustuvat murteisiin ja vanhaan kirjasuomeen. Mukana on myös Kaisa Häkkisen tekemä, viime vuonna Fennicumilla esitetty kriittinen ja annotoitu versio Tiernapojista – tai pikemminkin Tiernahenkilöistä. Tasa-arvo kunniaan!
Suuri vaiva mutta pieni palkka?
Kitkerä keskustelu opintopisteistä on tuttua. Tässä kommentissa Janina Jokimies antaa esimerkin suomen kielen kurssista, jossa saadut pisteet ja tehty työmäärä eivät kohdanneet. Opiskelijan on hyvä olla tarkka työnsä palkkiosta – ja antaa palautetta.
Faktaa suomen kielen oppiaineesta
Suomen kieli ja suomalais-ugrilainen kielentutkimus on suurehko oppiaine humanistisessa tiedekunnassa. Opiksi uusille, kertaukseksi vanhoille!
Suomen kielen linjan henkilökunta 2012–2013
Tarkista tästä ajankohtainen listaus suomen kielen linjan henkilökunnasta.
Pääsykokeista publiikkiin – Suomen kielen opiskelijan ABC
Suomen kielen opiskelijan abc paketoi näppärästi kaiken tärkeän muistettavan fennistien opiskelutaipaleelle. Matka kulkee pääsykokeista publiikkiin.
Suomen Kielen Seura
Tieteelliset seurat ja yliopisto kuuluvat yhteen. Fennisteille tärkeä on Suomen Kielen Seura, jonka kokouksiin ja jäseniksi ovat lämpimästi tervetulleita kaikki opiskelijat.
Jotain tutkittavaa
Fennistiikkaan kuuluu olennaisena osana tutkimuksen tekeminen. Suomen kielen tutkijalle tutkimusaineistoja riittää kattavasti.
Pysyvää on vain muutos
Syksy saapuu vääjämäti tuoden fuksit mukanaan. Syksyn 2012 saapumiserä aloittaa oppinsa verrattain uudenlaisissa perusopinnoissa. Tässä jutussa yliopistonlehtori Paula Sjöblom ja lehtori Päivi Laine valottavat, mitä tuleman pitää.
Tiedepäivä on mahdollisuus opiskelijalle
Kolmatta kertaa järjestetty suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen tiedepäivä keräsi tälläkin kertaa mukavasti yleisöä. Kieleke oli paikalla seuraamassa, millaista tiedettä Fennicumilla tällä hetkellä tehdään.
Väittelyä Fennicumilla
Tutkimus on yliopiston tärkein tuote. Väitöskirjatutkimus on kuitenkin harvan herkkua. Millaista tutkimusta Fennicumilla on viime aikoina tehty? Kieleke haastatteli kahta suomen kielen tutkijaa, Kirsi-Maria Nummilaa ja Ville Virsua, joiden väitöstilaisuudet pidettiin alkuvuodesta.
Neuwoja matkustawaisille Suomen Turussa wuonna 1887
Mennäkö ulkorawintolaan vai yleiseen huwilaan? Suomen kielen professori Kaisa Häkkinen perehtyy vanhaan Turun matkaoppaaseen oikeinkirjoituksen näkökulmasta.
Opiskelijana Viggo Mortensenin ja smørrebrødin maassa
Vaihtoon lähteminen on tuntunut itsestäänselvyydeltä siitä asti, kun aloittelin opintojani suomen kielen laitoksella. Kohdemaakseni valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen ei-niin-kovin-eksoottinen Tanska ja sen pääkaupunki Kööpenhamina, joka on osoittautunut aivan loistavaksi paikaksi asua ja opiskella.
”Jouduin oikeastaan sattumalta opiskelemaan suomea.”
Millaista on opiskella suomen kieltä vieraana kielenä? Miksi suomi kiinnostaa muitakin kuin ei-äidinkielisiä puhujia? Muun muassa näitä Kieleke kysyi kahdelta saksalaiselta suomen opiskelijalta.
Kiikarissa opettajan ammatti
Monet suomen kielen opiskelijat päätyvät opettajiksi. Kieleke tiedusteli kahden pedagogisten opintojen opiskelijan tunnelmia opetusharjoittelun hyvistä ja huonoista puolista.
Vähemmistön edustaja ruikuttaa
“Every pop song in the radio, is suddenly speaking to me”, laulaa Ani Difranco. Niinpä: tässä on yksi tapa jakaa ihmiset jäännöksettömästi kahteen ryhmään, meihin, jotka kuulevat laulujen sanat, ja niihin toisiin, jotka eivät kuule niitä. Epäilen edustavani vähemmistöä, vai mitä pitäisi päätellä iskelmämusiikin alati kasvavasta suosiosta? Mitä niidenkin sanoittajien päässä on liikkunut, jotka ovat […]