Jotta artikkelien lukeminen olisi mahdollisimman mielekästä, jaoimme sivuainekoosteen kahteen osaan. Tässä osassa esitellään yleistä kirjallisuustiedettä, psykologiaa sekä toisista tiedekunnista napsittuja kokonaisuuksia.

Yleinen kirjallisuus, mediatutkimus, ympäristötieteet, liiketoimintaosaaminen

Olen kolmannen vuoden opiskelija, ja opiskelen pääaineenani suomen kieltä. Olen valinnut sivuaineikseni yleisen kirjallisuustieteen, mediatutkimuksen, ympäristötieteet sekä liiketoimintaosaamisen opintokokonaisuuden. Kolmen eri tiedekunnan oppiaineiden opiskelu edellyttää oma-aloitteisuutta, suunnitelmallisuutta ja erilaisten käytäntöjen opettelua, mutta koen tämän tuovan kaivattua monipuolisuutta tutkintooni.

Aloittaessani yliopiston suunnittelin eteneväni päämäärätietoisesti: halusin työllistyä mainosalalle tai journalismin pariin, ja pyrin muodostamaan tutkintoni tälle saralle sopivaksi. Ympäristötieteet kuitenkin veivät minut melko yllättäen täysin mennessään. Nyt olen päättänyt suunnata opintojani ympäristö- ja vastuullisuusviestinnän suuntaan siinä määrin kuin se on mahdollista. Uskon sivuaineyhdistelmäni edistävän työllistymistä niin viestintätoimistoihin kuin järjestöihinkin. Tämän lisäksi uskon vapaaehtoistyö- ja järjestötoimintataustani vaikuttavan positiivisesti työnsaantiin.

Carita Lehti

Yleinen kirjallisuus, pedagogiset opinnot

Olen kolmannen vuoden opiskelija ja haluan työskennellä tulevaisuudessa lukion suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana. Opiskelenkin sivuaineinani yleistä kirjallisuustiedettä ja pedagogisia opintoja. Yleisen kirjallisuustieteen opinnot aloitin fuksivuotena ja olen ehtinyt suorittaa jo kaikki perusopinnot sekä paria kurssia vaille myös aineopinnot. Suosikkikurssejani ovat ehdottomasti olleet kirjallisuuden historiaa käsittelevät kurssit, sekä Kaunokirjallisuus A ja B -kurssit, joiden myötä tuli luettua vino pino länsimaisen kirjallisuuden klassikoita sekä kirjoitettua pohdiskelevia esseitä niiden pohjalta. Syvimmän vaikutuksen lukulistan teoksista tekivät Miquel de Cervantesin “Don Quijote”, Gustave Flaubertin “Madame Bovary”, Honoré de Balzacin “Ukko Goriot” sekä Albert Camusin “Sivullinen”, joiden kaikkien lukemisesta nautin suuresti.

Haastavimmiksi ja samalla opettavaisimmiksi kursseiksi taas olen kokenut proosan, lyriikan ja draaman analyysikurssit. Proosan analyysikurssi oli ensimmäinen kurssi, jolla pääsin harjoittelemaan kirjallisuustieteellisen tekstin tuottamista. Kurssilla käsiteltiin kirjallisuustieteellisen analyysin teoriaa, keskusteltiin novelleista ja tarkasteltiin ryhmässä kunkin analyysiesseetä. Kurssi oli todella mielenkiintoinen ja opettavainen!  Lyriikan ja draaman analyysikurssit suoritin itsenäisinä esseinä, mutta olisin mielelläni valinnut luentokurssin suoritusmuodoksi, mikäli niitä olisi ollut tarjolla.

Sivuaineena yleisen kirjallisuustieteen ainoa miinuspuoli onkin se, että mitä pidemmälle opinnot etenevät sitä itsenäisemmäksi etäopiskeluksi opinnot muuttuvat. Olen kuitenkin onnistunut välttelemään tylsäksi kokemiani kirjatenttejä valitsemalla verkkokursseja. Erityisesti mieleeni on jäänyt Kirjallisuuspedagogiikka-verkkokurssi, joka sisälsi myös muiden kurssilaisten tapaamisia ja seminaarin. Monipuolisen ja käytännönläheisen kurssin verkkomateriaalit olen säästänyt koneelleni, sillä uskon hyötyväni niistä tulevaisuudessa.

Koen kirjallisuuden opintojen myötä yleissivistykseni ja kulttuurintuntemukseni kasvaneen hurjasti, ja olen nauttinut opinnoista suuresti! Yleistä kirjallisuustiedettä opiskellessa pääsee todellakin lukemaan paljon, mutta kaltaiselleni muutenkin nenä kiinni kirjassa kaikkialle kulkevalle lukunörtille tämä on vain ilo. Suosittelen lämpimästi yleistä kirjallisuustiedettä sivuaineeksi!

Karoliina Posti

Psykologia, yleinen kirjallisuus, Kielikeskuksen venäjä

Olen toisen vuoden opiskelija ja opiskelen sivuaineinani yleistä kirjallisuustiedettä ja psykologiaa sekä Kielikeskuksessa venäjää. Opinnoissani tähtään suomen kielen ja kirjallisuuden opettajaksi, joten kirjallisuuden opiskelu on pakollista. Valitsin yleisen kirjallisuustieteen, koska haluan lukea eri maiden kirjallisuutta ilman, että painopiste on kotimaisessa kirjallisuudessa.

Psykologia puolestaan on kiinnostanut minua jo vuosikaudet, joten sen valitseminen sivuaineeksi oli minulle itsestään selvää. Haluan myös psykologiasta aineenopettajan pätevyyden, ja siksi uskonkin psykologian opintojen tukevan työllistymistäni. Psykologian opiskelu onkin ollut todella mielenkiintoista ja perusopinnotkin ovat sisältäneet paljon sellaista, mitä lukion kursseilla ei käsitellä. Lisäksi perusopintoihin kuuluu yhteensä neljä tuntia koehenkilönä oloa, mikä mielestäni oli erittäin kiehtovaa ja ennen kaikkea hauskaa! Koehenkilönä pääsee näkemään, minkälaisia tutkimustilanteet voivat olla ja kuinka niissä kerätään ainestoa itse tutkimusta varten. Psykologia on myös vapaa sivuaine, eli sitä varten ei tarvitse tehdä valintakoetta. Opinnot soveltuvat hyvin kaikille, sillä niissä pärjää, vaikka ei olisikaan aiemmin opiskellut psykologiaa. Psykologia on mielenkiintoinen ja avartava sivuaine, jota suosittelen lämpimästi aivan kaikille.

Mirka Puolakka

Yleinen kirjallisuus, unkari, sosiaalitieteet ja monikulttuurisuus

Olen kolmannen vuoden suomen kielen opiskelija ja opiskelen sivuaineinani yleistä kirjallisuustiedettä, unkarin kieltä, sosiaalitieteitä ja monikulttuurisuutta. En vielä osaa sanoa millaisissa tehtävissä tulen työskentelemään tulevaisuudessa, mutta olen kiinnostunut  maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvistä ilmiöistä sekä suomen kielen opettamisesta toisena tai vieraana kielenä. Jonkinlaiset asiantuntijatehtävät voisivat mahdollisesti olla itselleni mieluisia toimia. Koen kuitenkin nykyisten opintojen vastaavan varsin hyvin sitä, minkälaisten asioiden pariin voin tulevaisuudessa työllistyä.

Valitsin yleisen kirjallisuustieteen ensimmäiseksi sivuaineekseni lähinnä siksi, koska tiesin sen olevan suhteellisen turvallinen ja sopiva valinta pääaineeni kannalta. Sen lisäksi, että uravaihtoehtoni ovat säilyneet avoimina päätökseni myötä, olen myös lukenut paljon kirjallisuuden klassikoita ja oppinut niiden kautta eri aikakausien historiasta ja aatesuuntauksista sekä niiden vaikutuksista yhteiskuntiin. Yleissivistyksen ja kulttuuritietämyksen kasvattamisen ohella olen kehittänyt luku- ja kirjoitustaitojani analyyttisemmiksi tämän sivuaineen myötä.

Unkaria päätin opiskella, jotta saisin paremman käsityksen siitä, millaista on oppia ja opettaa (suku)kieltä, jota moni pitää haastavana. Koska olen itse kiinnostunut suomen kielessä muun muassa kielioppiin liittyvistä asioista, koen opiskelevani unkaria myös sen takia, että haluan ymmärtää kyseistä kieltä ja sen piirteitä. Mikäli kielitaitoni kehittyy toivomallani tavalla voisin myös hyödyntää taitojani esimerkiksi suomen ja unkarin kielten tutkimisessa. Lisäksi uuden kielen opiskelun aloittaminen yliopistossa on mielestäni kiehtovaa jo ylipäänsä, joten voin suositella sitä kaikille, jotka voisivat edes harkita asiaa.

Yhteiskuntatieteiden laitoksella opiskelen puolestaan sosiaalitieteitä ja monikulttuurisuutta. Vaikka kyse on erillisistä sivuaineista, täydentävät ne paljon toisiaan. Molemmat ovat myös opettaneet jäsentämään maailmaa ja sen ilmiöitä hyvin monipuolisesti. Olennaisin ero näiden kahden sivuaineen kohdalla on se, että siinä missä sosiaalitieteissä voi halutessaan keskittyä enemmän Suomen sisäisiin rakenteisiin ja yhteiskunnan toimintamalleihin ja -tapoihin, monikulttuurisuuden kursseilla käsitellään useimmiten  globaaleja ilmiöitä ja aiheita.

Kurssien suorittaminen yhteiskuntatieteellisellä laitoksella on tehty varsin helpoksi sivuaineopiskelijoille, sillä suurin osa kursseista on mahdollista suorittaa luentoina, mutta myös kirjatenttejä ja verkkokursseja on tarjolla  kiitettävästi. Usein osa kurssimateriaaleista on englanniksi, minkä takia on hyvä tiedostaa esimerkiksi lukunopeutensa eri kielillä, jotta osaa suunnitella itsenäiseen opiskeluun kuluvan ajan. Englanniksi oleva materiaali on usein ajankohtaisista asioista tehtyjen tutkimusten raportteja tai teoksia, jotka ovat yleensä varsin uusia julkaisuja.

Noora Vesterinen

Sivuaine-ekstran kokosi Iida Virtanen

Artikkelikuva pixabay.comista.