Kielekkeen toimitus halusi kartoittaa lukijoidensa ajatuksia fennistien työllistymiseen ja työelämänäkymiin liittyen. Suomen kielen opiskelijoiden pohdintoja työllisyydestä ryhdyttiin selvittämään kyselylomakkeen avulla, ja vastauksia kertyikin mukavasti parikymmentä kappaletta. Pääosin kyselyyn vastanneet suhtautuvat positiivisesti ja luottavaisesti tulevaisuuden työllisyysnäkymiin. Fennistien osaamista voidaankin hyödyntää monenlaisessa työtehtävässä ja kysyntää suomen kielen osaajille löytyy usealta eri alalta.

Kyselyyn oli aikaa vastata pari viikkoa, ja vastauksia saatiinkin jokaisen vuosikurssin edustajilta.  Reilu kolmasosa vastaajista on 6. tai vanhemman vuosikurssin opiskelijoita, neljäsosa kolmannen vuosikurssin opiskelijoita, 19% ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, 13% toisen vuosikurssin opiskelijoita, 6,5% neljännen ja 6,5% viidennen vuosikurssin opiskelijoita. Kyselyssä tiedusteltiin, miten vastanneet ovat päätyneet opiskelemaan juuri suomen kieltä. Tiet fennistiikan pariin paljastuivat mitä värikkäimmiksi ja monipuolisimmiksi: monia vastanneista suomen kieli ja kielitieteet ovat kiinnostaneet lapsesta asti, useat tähtäävät opettajiksi, toiset kustannusalalle, mutta onpa erä inspiroitunut myös elokuvasta ”Arrival” ja siinä esiintyvästä ”coolista avaruuden asukkien kieltä selvittävästä kielitieteilijänaisesta”. Vastanneet kokevat suomen kielen olevan ”niin yleinen ala, että siitä on hyötyä melkein kaikesta”. Yleisesti ottaen kyselyyn vastanneet kokevat suomen kielen avaaman monenlaisia työllisyysmahdollisuuksia ja olevan siksi kannattava vaihtoehto opiskeltavaksi alaksi.

”Näin elokuvan ’Arrival’, jossa oli cool avaruuden asukkien kieltä selvittävä kielitieteilijänainen ja inspiroiduin siitä. Jos en olisi nähnyt tuota elokuvaa, opiskelisin varmaankin journalistiikkaa.”

Vastaajista 50% aikookin suuntautua maisterivaiheen opinnoissa kieliasiantuntijan opintopolulle, 43,8% oppimisen ja opettamisen opintopolulle ja 6,3% tutkijan opintopolulle. Kyselyyn vastanneet suhtautuvat luottavaisen positiivisesti tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiinsa ja valtaosa uskoo työskentelevänsä alaansa vastaavissa tehtävissä. Vastanneista 18,8% uskoo työllistyvänsä jo opintojensa aikana tai heti valmistumisen jälkeen, 37,5% vuoden kuluessa valmistumisestaan ja 31,3% 3–5 vuoden kuluessa valmistumisestaan. Vain 6,3% vastanneista ei usko työllistyvänsä laisinkaan opintojaan vastaaviin tehtäviin.

Positiivisten tulevaisuudennäkymien lisäksi suurin osa eli 75% vastaajista tietää jo, millaisia työtehtäviä haluaisi tulevaisuudessa tehdä. Kyselyyn vastanneet toivovat työllistyvänsä tulevaisuudessa suomen kielen ja kirjallisuuden peruskoulun tai lukion lehtorin tehtäviin, kustannusalalle, viestinnän alan tehtäviin, toimittajaksi, vapaaksi kirjoittajaksi tai tutkijaksi. Vastanneet kokevat alojen olevan kilpailtuja, mutta samalla he luottavat omaan osaamiseensa ja siihen, että työllistyvät toivetyötehtäviensä mukaisiin toimiin.

”Kaikki polut ovat avoinna: opettajuus, toimittajuus ja viestintä.”

Ainoaa epävarmuutta tulevaisuuden työllistymiseen liittyen vastanneet kokevat opintojensa osalta. Kyselyyn vastanneista lähes puolet eli 46,7% kokee, etteivät tämänhetkiset opinnot valmista heitä riittävästi työelämään. Vastanneet kokevat, että vasta suomen kielen syventävien opintojen kurssit valmistavat heitä työelämään, mutta valmennusta kaivattaisiin jo aineopintojen aikana. Vastauksista ilmenee, että mikäli ei aio suuntautua oppimisen ja opettamisen opintopolulle, on vaikea hahmottaa muiden vaihtoehtojen työtehtävien todellista luonnetta ja työllisyysmahdollisuuksia. Suomen kielen opintoihin kaivataan myös lisää työharjoittelujaksoja.

Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastanneet suhtautuvat positiivisesti tulevaisuuden työllisyysnäkymiin ja uskovat työllistyvänsä melko hyvin alaansa vastaaviin ja toiveissaan oleviin työtehtäviin. Valtaosa vastanneista tähtää opinnoissaan pedagogisiin työtehtäviin, mutta myös kieliasiantuntijan ja tutkijan työtehtävät kiinnostavat. Opintojen ei kuitenkaan koeta valmentavan työelämään tarpeeksi, vaan työtehtävien luonteesta ja eri uramahdollisuuksista toivottaisiin puhuttavan jo pääaineen aineopintojen aikana. Kyselyyn vastanneet fennistit luottavat kuitenkin omaan osaamiseensa ja siihen, että tulevat pärjäämään kilpailuilla aloilla. On hienoa, että oppiaineemme kouluttaa oman osaamisensa tunnistavia ja reippaan asenteen omaavia fennistejä, jotka eivät pelkää tarttua haasteisiin, vaan luottavat omaan osaamisensa. Pidetään tätä hyvää asennetta yllä!

Karoliina Posti

Kielekkeen päätoimittaja