Moni huomaa keväällä haikailevansa pyykkilautavatsan perään, mutta vähintään yhtä moni kaipaa asennemuutosta. Uusi liikuntaharrastus auttaa hyvään alkuun sekä kehon että mielen trimmauksessa.
Odottelen aavistuksen hermostuneena salin ovien avautumista Sport Henrikin yläkerrassa. Olen aikeissa osallistua pilates-tunnille. Kokoontuminen on ryhmälle kolmas mutta minulle ensimmäinen, ja muut osallistujat ovat silmissäni lantionpohjan lihasten kontrolloinnin asiantuntijoita. Olen kuitenkin päättänyt mennä rohkeasti mukaan.
Lopulta marssimme jonossa jumppasaliin ja otamme kukin pinosta kaksi ohutta patjaa. Naapurini asettaa ne päällekkäin ja istuutuu odottamaan ohjeita. Teen samoin.
Pilates sekoitetaan toisinaan joogaan, mutta lajit eroavat jo lähtökohdiltaan. Siinä missä useimpiin joogan suuntauksiin kuuluu erottamattomasti filosofinen puoli, pilateksessa painotetaan minkä tahansa jumppatunnin tavoin enimmäkseen kehon hyvinvointia. Pilateksen tarkoitus on parantaa ryhtiä ja kehonhallintaa kehittämällä vartalon keskiosan lihaksia. Tärkeä osa lajia on oikea hengitystekniikka, joka tukee harjoitusten tekemistä.
Pilates-asiantuntijat sanovat ammattitaitoisen ohjauksen olevan etenkin alkutaipaleella äärimmäisen tärkeää. Syy selviää minulle nopeasti: liikkeen väärin tekeminen on huomattavasti helpompaa kuin tekeminen oikein, ja liikerataa tai asentoa korjatessaan todennäköisesti liioittelee, jolloin lopputulos pysyy edelleen vääränä. Vaatii keskittymistä selviytyä sinänsä yksinkertaisista liikkeistä oikein – kun keskityn pitämään kuuluisia lantionpohjan lihaksia aktiivisina, tulen samalla jännittäneeksi hartioitani. Onneksi harjoitukset toistetaan niin monta kertaa, että kunkin liikkeen juju ehtii jotakuinkin painua mieleen.
Liikuntaharrastuksen parasta ja kenties tärkeintäkin antia on sen tuoma mielihyvä. Nautin jumppapatjalla vääntelehtiessäni, kun vatsalihaksissa tuntuu hyvällä tavalla pahalta – teen selvästi jotain oikein. Tunnilta lähtiessäni olen voipunut, mutta lähinnä ankaran keskittymisen takia. Lihakset eivät loppujen lopuksi sessiossa väsähtäneet.
Hyvän mielen saaminen on tärkeää muistaa urheiluharrastusta valitessaan. Vaikka mikä tahansa laji saattaa alkuinnostuksen jälkeen menettää osan hohdostaan, tuntuu oikeasti mieluisa liikuntamuoto kuitenkin yleensä selvästi erityiseltä. Mikäli tuntuu siltä, ettei uusi laji viehätä, kannattaa mukisematta vaihtaa ja kokeilla jotain muuta. Hampaat irvessä salille tai aerobiciin raahautuminen johtaa useimmiten vain liikunnan määrän vähenemiseen.
Edellä mainittua laiskistumista ehkäistäkseni minäkin myönsin itselleni, että niin hyödyllistä kuin pilates takuulla onkin, viihdyn paremmin vauhdikkaampien lajien parissa. Omaa kehoa ja mieltä kuuntelemalla liikunnasta saa itselleen paljon enemmän kuin hyvät vatsalihakset.
Lähteet:
http://www.suomenpilatesyhdistys.fi/
Anna Rytkönen