Mikä on fennougristin paikka työelämässä?
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pääaineopiskelijaa käsketään esittelemään työllistymismahdollisuuksiaan. Edellisen kerran turkulainen fennougristi on kirjoittanut aiheesta tähän lehteen vuonna 2021 jutun nimeltään “Siis mikä sugri, ja voiko sitä kautta työllistyä?”. Tämänkin tekstin kimmokekysymys on muunnelma samasta teemasta.
Olen kuitenkin iloinen siitä, että harteilleni lasetettiin tämä taakka juuri nyt. Hyväksi onneksi viimeisimmässä Sielulinnussa, ainejärjestölehdessämme, sattui olemaan teemana työelämä ja hyväksi onneksi satun olemaan toinen kyseenomaisen lehden päätoimittajista. Tämän aseman johdosta minun on mahdollista vedota numerossa julkaistuihin sugrialumnien uratarinoihin, jotka antavat hieman osviittaa siihen, mitä kaikkea moisella tutkinnolla on mahdollista tehdä.
Akateeminen maailma
Jos valmistut suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen maisteriksi, et pätevöidy pelkästään sillä suoraan mihinkään muuhun ammattiin kuin suomalais-ugrilaisten kielten tutkijaksi. Jos haaveilet siis sukukielten tutkijan urasta, on linjamme nappivalinta!
Uuteen Sielulintuun Minerva Piha on kirjoittanut jutun Suomesta eteläsaamen apulaisprofessoriksi Norjanpuoleiseen Saamenmaahan, jossa hän valottaa tutkijantietään Turun yliopiston perustutkinto-opiskelijasta väitöskirjatutkijaksi ja lopulta nykyiseen virkaansa Nord-yliopistossa. Akateemisesta työelämästä on samassa numerossa juttu (Viimeinen) kesä Arcanumilla. Sen on kirjoittanut Silja-Maija Spets, suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen väitöskirjatutkija täällä Turussa.
Tietoa kielentutkimuksen maailmasta voi ensi alkuun saada selailemalla oppiaineemme nettisivuja. Turun yliopiston suomalais-ugrilaisessa kielentutkimuksessa pysyvän opetushenkilökunnan muodostavat yksi professori, Jussi Ylikoski, ja kaksi yliopistonlehtoria, Judit Varga ja Arja Hamari. Erikoistutkijana työskentelee Arto Moisio ja evolutiivisen kielentutkimuksen parissa puolestaan apulaisprofessori Outi Vesakoski (psst! Kannattaa käydä tutustumassa Vesakosken Kielekkeessä aiemmin esittelemään uuteen kurssitarjontaan). Heidän lisäkseen Turun yliopistoon tekee väitöskirjaansa pieni, mutta monipuolinen joukko väitöskirjatutkijoita.
Samaan tapaan kannattaa seurailla Helsingin yliopiston väen kuulumisia, koska se on toinen paikka Suomessa, jossa opetetaan ja tutkitaan suomalais-ugrilaisia kieliä. Oulun yliopistossa opetetaan saamelaiskieliä ja -kulttuuria pää- ja sivuaineina, ja Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella sivuaineena karjalan kieltä ja kulttuuria. Myös monissa ulkomaisissa yliopistoissa opetetaan ja tutkitaan suomalais-ugrilaisia kieliä. Erilaiset hankkeet työllistävät kielitieteilijöitä muidenkin organisaatioiden alaisina: itse esittelen Sielulintuun kirjoittamassani jutussa Korpuksia ja kansanperinnettä työtäni tutkimusavustajana eräässä kansanrunoushankkeessa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla.
Kielentutkimuksen maailma on huikaisevan laaja, joten fennougristien lukemattomiin tutkimusaiheisiin ja julkaisuihin kannattaa tutustua ajan kanssa. Niistä voi suomen kielen pääaineopiskelijakin saada inspiraatiota vaikkapa opinnäytteeseensä.
Kielenopetus kotimaassa ja ulkomailla
Useat suomalais-ugrilaista kielentutkimusta Turussa opiskelleet ovat päätyneet tavalla tai toisella myös kielenopetuksen pariin. Ulkomaisissa oppilaitoksissa suomen kielen ja kulttuurin lehtorin virassa tapaa toistuvasti fennougristeja, onhan alamme mitä kansainvälisin. Muun muassa Tomi Koivunen kertoo Sielulinnun jutussa Turusta vahingossa Ižkarin kautta Debreceniin sekä pari mutkaa matkassa suomenopetuskokemuksistaan niin Udmurtiassa kuin Unkarissakin.
Suomi toisena kielenä (S2) -opetuksen lisäksi Suomessa voi työskennellä myös joidenkin pienten suomalais-ugrilaisten kielten opettajana. Tällaisia ovat erityisesti kotimaiset vähemmistökielemme: saamen ja karjalan koulutetuille opettajille on nykyisin kysyntää. Turusta suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen maisteriksi valmistunut Iida on työskennellyt muun muassa inarinsaamen opettajana sekä oppimateriaalisuunnittelijana. Näistä ja muistakin urapoluistaan hän kertoo jutussa Kahden sugrialumnin terveiset.
Linjavalinta ei estä turkulaista fennougristia ryhtymästä myöskään äidinkielenopettajaksi, sillä niin kauan, kun hän on suorittanut pakolliset pedagogiset ja kirjallisuusopinnot, hän on virkaan muodollisesti yhtä pätevä kuin suomen kielen pääaineopiskelijakin. Valitsi kumman linjan hyvänsä, hyvä ymmärrys kielihistoriasta ja suomen sukulaiskielten opiskelu auttavat ketä tahansa äikänopettajaa erottumaan edukseen työmarkkinoilla. Siksi suomen kielen pääaineopiskelijoidenkin kannattaa ehdottomasti sisällyttää tutkintoonsa kursseja sugripuolelta ja toisin päin.
Laaja ja monipuolinen kieliala
Kielialalla on myös muunlaisia töitä esimerkiksi erilaisten sanakirjahankkeiden, käännöstyön ja kaikenlaisten kielipalvelujen muodossa. Suomalais-ugrilaisesta kielentutkimuksesta valmistunut, tällä hetkellä soveltavan kielentutkimuksen väitöskirjaa kirjoittava Hanna Liimatainen tarinoi jutussaan Lingvistille löytyy yllättävääkin hommaa työstään yleistajuisten historia-aiheisten lehtiartikkelien kääntäjänä. Moni muukin fennougristi tekee käännöstöitä esimerkiksi sivutoimisesti, vaikkei olisikaan kouluttautunut juuri sitä ajatellen.
Kielipalvelu Lingsoft on työllistänyt eri tavoin useita turkulaisia sugreja. Sielulinnussa Lingsoft-urastaan tarinoi Silja Parviainen, joka toimii siellä kehittämispäällikkönä kielipalveluliiketoiminnan kehitystehtävissä. Tekstissään Töissä humanistina yritysmaailmassa hän kertoo muun muassa oppineensa pienen ainejärjestömme Sugri ry:n toiminnassa arvokkaita työelämätaitoja.
Muut urapolut
Tutkimus, opetus, käännöstyö ja erilaiset kielipalvelut vaikuttavat kenties melko ennalta-arvattavilta töiltä valmistuneille suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijoille. Entäpä sellaiset ammatit kuten toimittaja, ohjelmoija tai muusikko? Sugriopinnoista on etua sellaisissakin töissä, jotka eivät kaikkein suoraviivaisimmin kytkeydykään fennougristiikkaan, ja myös niillä on sijansa uudessa Sielulinnussa. Iida on journalisti, joka hyötyy sukukieliä opiskellessa hankituista taidoista. Liljalle it-maailma aukesi sivuaineen kautta. Ja kyllä – inarinsaamenkielinen Nuuskamuikkunenkin tarvitsee ääninäyttelijänsä!
Useita suomen sukulaiskieliä itseensä ammentaessaan ihminen tulee kuin huomaamattaan omaksuneeksi valtavan määrän tietoa, joka on paitsi ensyklopedista myös monenlaisia henkisiä kykyjä kehittävää. Kielentutkimuksen opiskelu vahvistaa – eri kielten osaamisen lisäksi – loogista päättelykykyä, rakenteiden tunnistamista, analysointikykyjä ja viestintätaitoja, jotka muuntuvat hyödyiksi niin liike-elämässä kuin palvelualoillakin. Kenties sinä olet se tulevaisuuden työprojektin ”laatikon ulkopuolelta ajattelija”, kriittisten kulttuurierojen tunnistaja tai yllättävässä työtilanteessa kohdatun oppijankielen ymmärtäjä!
Etenkin luovalla alalla, kuten kirjailijana tai muusikkona, on mahdollista hyödyntää tietojaan mitä rikkaimmilla tavoilla. Fennougristiikan kautta tavanneet Iida ja Lilja perustivat Kalapom-nimisen bändin, jonka keikkakuvia löytyy heidän yhteisen Sielulintu-juttunsa ohesta. Musiikin saralla olen itsekin päässyt keikkailemaan sellaisilla kielillä, sävelillä, paikoissa ja kokoonpanoissa, joista en olisi ennen sugriopintojani voinut kuvitellakaan. Olen opiskeluvuosieni varrella päätynyt esimerkiksi vetämään suomalaisia kansanlauluja suomen kieliolympialaisten väliaikaohjelmassa Tarton yliopistolla, toimimaan sugridiskon tiskijukkana, soittamaan harmonikkaa inkerinsuomalaisten seuran helluntaijuhlassa ja vetämään kylmiltään Ievan polkkaa satunnaisen tsekkiläisbändin kanssa IFUSCO-illanvietossa.
Sivuaineiden ja kansainvälisyyden merkityksestä
Kuinka opiskeluaikana voi alkaa rakentaa tulevaa urapolkuaan? Ainakin sivuaineillaan voi vaikuttaa paljonkin siihen, mitä tutkinnollaan lopulta tekee. Esimerkiksi Unkarin kieli ja kulttuuri on osoittautunut relevantiksi sivuaineeksi maassa suomen kieltä opettavalle Tomille, digitaalinen kielentutkimus useille Lingsoftissa työskenteleville ja folkloristiikka allekirjoittaneelle, joka tekee jo toista kesää töitä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralla itämerensuomalaisten kansanlauluaineistojen parissa. Turun yliopistossa opiskelevan fennougristin on syytä käydä opinto-oppaassa tutustumassa ainakin sellaisiin kielitieteitä klassisesti täydentäviin sivuainevaihtoehtoihin kuten Viron kieli ja kulttuuri, fonetiikka, käännösviestintä, kotimainen kirjallisuus, yleinen kirjallisuustiede, kulttuurien tutkimus, etnologia, uskontotiede, historia, kulttuurihistoria, suomen historia, arkeologia, mediatutkimus ja taidehistoria. Perinteisempien oppiaineiden sekä Kielikeskuksessa tarjottavien eri kielten lisäksi on ehdottoman kannattavaa tutustua Turun yliopiston monitieteisiin ja yleishyödyllisiin sivuainekokonaisuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi Työelämän vuorovaikutuksen opintokokonaisuus, Eurooppa-erikoistumisopinnot, Monikielisen asiantuntijuuden opintokokonaisuus, Vanhojen aikojen opintokokonaisuus sekä tietysti Kielen oppimisen ja opettamisen sivuaineopinnot. Käy ihmeessä selailemassa Peppiä ja lueskelemassa kurssisisältöjä!
Kannattaa erikoistua rohkeasti myös niihin kieliin tai aloihin, joita Turun yliopistossa ei ole tarjolla. Useampi kuin nolla turkulaista fennougristia on suorittanut joustavan opinto-oikeuden opintoina eli ns. JOO-opintoina (myös avoimessa yliopistossa tarjolla olevan) Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen ja kulttuurin sivuainekokonaisuuden. Iida on puolestaan kouluttautunut Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa inarinsaamen opettajaksi. Itsekin vietin vaihtovuoteni 2023-2024 Tarton yliopistossa syventyäkseni pieniin itämerensuomalaisiin kieliin, kuten liiviin, jonka parista nykyinen työni löytyi.
Vaihto-opinnoista saakin mukavan aasinsillan kansainvälisyyteen, joka on olennainen osa sugriopintojen identiteettiä – ja vahvuus, joka todellakin avaa ovia työelämässä. Jo opintojen aikana opiskelijat tutustuvat laajaan kieli- ja kulttuurikirjoon, joka ulottuu kauas kotimaamme rajojen ulkopuolelle. Vaihto-opiskelu esimerkiksi Virossa, Unkarissa, muissa Pohjoismaissa tai vaikkapa Latviassa voi tarjota mahdollisuuden paitsi luoda kontakteja kansainväliseen tutkijayhteisöön, myös tilaisuuksia oppia käyttämään sukulaiskieliä autenttisessa ympäristössä. Useat fennougristiikan opiskelijat ovat hyödyntäneet Erasmus- tai Nordplus-ohjelmia, osa on lähtenyt kenttämatkoille dokumentoimaan uhanalaisia kieliä ja hyvin moni osallistuu säännöllisesti kansainvälisiin konferensseihin. Esimerkiksi IFUSCO-nimiseen, sugreille erittäin tärkeään opiskelijakonferenssiin (International Finno-Ugric Students’ Conference) on helppo lähteä mukaan jo fuksina. Näissä yhteyksissä voi kartuttaa opillista tietämystään ja lisäksi luoda uusia verkostoja ja ystävyyssuhteita.
Lopuksi
Suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelu voi ensisilmäyksellä vaikuttaa kapea-alaiselta ja erikoistuneelta valinnalta, mutta käytännössä se avaa ovia varsin moninaisiin oman alan urapolkuihin, mistä alumniemme uratarinat todistavat. Tutkijantyö, kielenopetus, käännös- ja kielipalveluala, media-, viestintä-, kustannus- ja kulttuuriala ja jos jonkinlaiset koordinointi- ja asiantuntijatehtävät – kaikki nämä työllistävät Turusta valmistuneita sugrialumneja ja samalla toteuttavat generalistialamme perusolemusta.
Fuksina harvalla on kuitenkaan sataprosenttisen selviä suunnitelmia omasta paikastaan työelämässä, joten suosittelisin alkuun kokeilemaan useampia kiinnostavia sivuaineita ja tunnustelemaan, mitkä niistä tuntuvat omimmilta. Kannattaa opiskella sukukieliä, vaikket olisi linjavalinnastasi suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen ja suomen kielen välillä vielä aivan varma. Erikoistu rohkeasti, mutta pidä myös mahdollisuutesi avoimina ja mielesi uteliaana. Sillä tavalla voisin tiivistää alumnien sanoman.
Tässä vielä muutama hyödyllinen linkki, joihin kannattaa tutustua, mikäli aikoo valita linjakseen suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen:
– Fennougristiikasta kiinnostuneen fuksin kannattaa liittyä ainejärjestöömme Sugriin alta aikayksikön. Täällä ovat Sugrin nettisivut: https://turunsugrit.wordpress.com
– Sielulintu on Sugri ry:n ainejärjestölehti. Valmistuneiden fennougristien uratarinoita pääset lukemaan tuoreimmasta numerosta: https://sielulintublog.wordpress.com/
– IFUSCO-konferenssi järjestetään keväällä 2026 Helsingissä. Opi lisää kyseisestä opiskelijakonferenssista: Wikipedia-artikkeli IFUSCO-konferenssista
– Jos kielialalle työllistyminen jäi vielä pohdituttamaan, kannattaa vilkaista Kieliasiantuntijat ry:n Kiekaus-lehden juttua, jossa aihetta käsitellään laajemminkin tilastojen valossa. https://kieliasiantuntijat.fi/mita_tilastot_kertovat/
Antoisia opiskeluvuosia!
Mirjami Sipilä
Kirjoittaja on Turussa maisteriopintojaan viimeistelevä viisivuotias fennougristi, SKS:n harjoittelija ja tuleva entinen järjestöaktiivi.