Ei auta itku elämässä. Onneksi taitoja parempaan elämänhallintaan ja muutokseen voi oppia elämäntaito-oppaiden sivuilta. Muista ajatella positiivisesti! (kuva: Wikimedia Commons)

Self help -kirjallisuus on omistautunut muutokselle, jonka päämääränä on tavalla tai toisella parempi ihminen. Ihmiset ovat keskimäärin varsin asennevammaisia ja epäonnistuneita ainakin jollain elämänalueellaan ja halukkaita hapuilemaan tiukan paikan tullen yksinkertaista ohjenuoraa, johon tarttua. Jos self help -opasta on uskominen, muuttuaksemme edes hatarasti elinkelpoisiksi ihmisiksi meidän tulisi noudattaa kirjan ehdottamaa käyttäytymiskuuria. Epäonnistua ei saa enää rauhassa, eikä kukaan tunnu pitävän negatiivisuutta hurmaavana.

George Carlin stand up -esityksessään Complaints and Grievances luettelee ihmisiä, jotka ”outta be killed”, ja mainitsee ensimmäisenä self help -oppaita lukevat ihmiset. Carlin kysyy, miksi lukea jonkun muun kirjoittama kirja, jos tarkoitus on auttaa itse itseään? Self help on sanana harhaanjohtava, sillä oikeasti self helpissä on kyse ulkopuolelta avun hakemisesta, ei omasta avusta. Onneksi suomeksi voimme puhua elämäntaito-oppaista.

Elämäntaidon merkitys vaihtelee oppaasta toiseen. Yhdelle taitavasti eläminen on varallisuuden kasvattamista keplottelemalla, toiselle ruohikossa kävelemistä. Yksi taito toistuu oppaasta toiseen: positiivisesti ajatteleminen. Sinut on tuikattu tuleen ja putoat kymmenkerroksisen talon katolta kohti asvalttia. Kaikki menee huonosti? Ajattelepa vähän positiivisemmin. Self help -oppaita parodioivassa teoksessa Secrets of the SuperOptimist esitellään superoptimisti. Jos pessimisti suhtautuu negatiivisesti ja optimisti positiivisesti, superoptimisti näkee aivan kaiken toivottavana. Superoptimisti huudahtaa sloganinsa ”I can handle it!” on kyseessä sitten terroristi-isku tai erityisen vihamielinen ex-puoliso. Opas on oikea valinta, mikäli buddhalaiseksi kääntymisestä eikä Dr. Philin kanssa vietetyistä iltapäivistä ole ollut apua.

Self help on Yhdysvalloissa iso bisnes, johon kuuluu kirjojen lisäksi muun muassa seminaareja, nettisivuja ja coachingia. Nettikirjakaupoissa elämäntaitoa etsiessä vastaan tulee valtava nimikevalikoima. Oppaita löytyy jokaiselle elämän osa-alueelle omansa, niin ihmissuhteisiin, työelämään, talouden ylläpitoon kuin arjesta selviytymiseen. Varsinkin amerikkalaisilla elämäntaito-oppailla on tapana olla samanlaisia; oppaiden kirjoittajalla on aina leveä hymy ja valkaistut hampaat. Näitä oppaita yhdistävät lisäksi se, että jokaisessa nostetaan esille samat renessanssinerot ja sitaatit entisiltä presidenteiltä. Self helpissä on erilaisia koulukuntia, jotka eroavat toisistaan lähinnä harjoittamiensa tekniikoiden ja uskomusten mukaan. On kymmentä askelta ja kahdentoista kohdan ohjelmaa. Suomalaisesta amerikkalainen self help kuulostaa petkutukselta. Siksi varmaan kotimaisissa oppaissa ei lasketa dollaritukkuja vaan käsitellään esimerkiksi alkoholistiperheen ongelmia, kuten suomalaisessa self helpin klassikossa, Tommy Hellstenin kirjassa Virtahepo olohuoneessa. Oma ilmiönsä ovat Suomeenkin rantautuneet coachit, joiden kanssa yritysjohtajat viettävät iltapäiviään Pikku prinssi -sitaatteja lasketellen.

Ei pidä kuitenkaan unohtaa olla positiivinen. Elämäntaitokirjallisuuden avulla parhaimmassa tapauksessa herää näkemään ongelmansa ja saa konkreettisia neuvoja niiden käsittelyyn. Self help -kirjat vaikuttavat, koska ihmiset asennoituvat muuttumaan opuksen avatessaan. Omien toimintatapojen ja ajatusmallien kyseenalaistaminen ja kehittäminen kieltämättä kannattaa.  Välillä on hyvä pysähtyä pohtimaan, miksi priorisoi taloudellisen menestymisen korkeammalle kuin ihmissuhteensa tai miksi ei ole elämässään kertaakaan käyttäytynyt yhteiskunnan odotuksia vastaan. Ajatella voi toki ilmankin opasta. Joskus oppaissa on neuvoja, joita ei tule itse välttämättä ajatelleeksi, kuten ”banaanin syöminen rauhoittaa aina”. Jos on oikeita ongelmia, kannattaisi mennä ongelmineen lääkäriin tai terapiaan.

Superoptimismia

– Älä vertaa itseäsi siihen 23-vuotiaaseen maisteriin, joka sai kesätyöpaikan juuri sinun nenäsi edestä, vertaa itseäsi vanhaan kämppikseesi, joka on tätä nykyä lääkeriippuvainen ja asuu äitinsä kellarissa.

– Vaikka tentaattori ei antaisikaan sinulle vitosta, voit antaa itsellesi korkeimman mahdollisen arvosanan kaikesta, mitä teet. ”Söit melkein kaiken Assarin gruusialaisesta kasvispadasta, saat suorituksestasi arvosanaksi viisi!”

– Kehitä itsellesi näkymätön ystävä. Yliopiston käytävät eivät ole enää koskaan sen jälkeen yksinäisiä, ja saat aina tukea suunnitelmillesi vaihtaa kuudetta kertaa pääainetta. Sinua saatetaan luulla hulluksi, mutta silloin kukaan ei istu lukusalissa viereesi häiritsemään opiskeluasi.

– Aina kun olet väsynyt, ota kynä ja paperia ja kirjoita kaikki ne positiiviset asiat, joita et ole huomioinut. Näitä voivat olla esimerkiksi: Tässä luentosalissa on lämmitys, vaikka se ei vaikutakaan olevan päällä. Vaikka kahvini on kylmää, sitä on vielä jäljellä.

Mukautettu teoksesta W.R. Morton & Nathaniel Whitten: Secrets of the SuperOptimist.

Pauliina Laaksonen