Aiemmin ollaan puhuttu turisteilusta ja ulkomailla asumisesta, vaan millaisessa ympäristössä vietän vaihtariarkeni ja -viikonloppuni? Tässä postauksessa kuvailen teille, millaista opiskelu on PNU:n Busanin pääkampuksella (klikkaa itsesi kampuskartalle tästä).

Pusan National University on perustettu 1946 ja on täten vanhin Etelä-Korean kymmenestä valtiollisesta yliopistosta. PNU on erikoistunut tekniikan opetukseen, ja kampuksella näkee enemmän insinöörejä kuin Otaniemessä tai Tampereella (humanistit, huomio!).

Matkalla luennolle. Korean kevät on ihan nurkan takana, ja päivisin lämpötilat lähentelevät +20 astetta.

Kuten kartasta voi nähdä, kampus on rakennettu jyrkähköön vuorenrinteeseen. Paikallisilla opiskelijoilla on mitä mielenkiintoisempia tapoja välttää rinteen ylös alas käveleminen, ja erityisesti aamuisin meno muistuttaa minua Thaimaasta ylitäyteen tungettuine mopoineen ja sähköpotkulautoineen. Itsehän en kävelystä valita, sillä olen treenannut jalkalihakseni huippukuntoon Turun yliopiston Tiedon portaissa. Myönnettäköön myös, että kampuksen läpi ajaa 10 minuutin välein lähes ilmainen bussi. Kartassa alhaalla näkyvät, sata-alkuiset rakennukset sijaitsevat vuoren rinteen kupeessa ja vuoren rinnettä noustessa myös rakennusten numerot kasvavat. Naisasuntolat ovat rakennuksissa 315 ja 316, miesasuntolat ovat rakennuksissa 712-717. Minun luentoni pidetään rakennuksissa 210 ja 514, joten päivittäinen rinteen edestakaisin sahaaminen pysyy kohtuumäärissä.

Tarkkasilmäisimmät saattoivat jo huomata, että luentoni ovat kauppatieteiden ja kielten opetuksen rakennuksissa. Joten sen pidemmittä puheitta: olen humanistivaihtari ja opiskelen vaihtoni ajan taloustieteitä! Jännittävää, eikö?

Taloustieteet on suosittu pääaine Koreassa, joten kursseille ilmoittautumisen ja niiden suorittamisen kanssa on tullut vastaan muutamia ongelmia. Meitä vaihtareita taloustieteen laitoksella on vain muutama, ja koska olemme eri vaiheissa opintojamme, olemme monilla luennoillamme ainoat ei-koreankieliset opiskelijat. Paikallisiin tutustumisen sijaan tämä on tarkoittanut tähän mennessä sitä, että englanninkielisen opetuksen sijaan sekä opettajat että opiskelijat haluaisivat pitää luennot koreaksi. Ensimmäisen kahden viikon aikana saimme jokainen muutaman kerran tuntea noin 30 korealaisen (koulutuksestaan maksavan) opiskelijan mulkoilut niskassamme, kun opettaja dramaattisin elkein julisti kurssin opetuskielen pysyvän englannissa. Samalla hän, jälleen kerran dramaattisesti, taivasteli kurssin laadun olevan opetuskielen takia heikompi.

Joka-aamuinen näköala asuntolan yhteistilojen ikkunasta.

Vaihtopaikkoja tutkiessani tiesin lähes alusta lähtien, että haluan tulla vaihtoon juuri Busaniin. Ensisijainen syy PNU:n valintaan oli tarjolla oleva, humanisteillekin saatavilla oleva taloustieteiden opintokokonaisuus, mutta kakkospaikan jakavat Busanin hurmaava murre sekä kaupunkia ympäröivä meri ja vuoret. Rakastan patikointia, kiipeilyä, mereneläviä ja retkeilyä, joten sisäinen partiotyttöni hykerteli maastokarttoja tutkaillessa. Eikä paatunutta kielitieteilijää haittaa lainkaan oppia muutamaa sanaa tätä jokseenkin kuuluisaa murretta.

Kielen oppimisen näkökulmasta Busan ei kuitenkaan ollut kaikista viisain valinta. Aluksi ajattelin, että kielenoppiminen sujuisi helposti, mikäli paikallisten opiskelijoiden englannin kielen taito olisi mahdollisimman heikko. Tämä lienee totta, mutta kuinka uuno ihmisen tarvitsee olla, että luulee kansainvälisen kampuksen olevan heikon englannin kielen tyyssija? Ilmeisesti allekirjoittanut ei kamalasti ajatellut asiaa etukäteen…
Toisin kuin monet Soulin yliopistot, PNU ei myöskään järjestä intensiivikielikursseja, vaan opetusta on kaksi 75 min pituista luentoa viikossa. Useampi vaihtari jäi myös ilman korean kielen kurssipaikkaa, sillä iso osa alkeiskursseista peruttiin lukukauden alkaessa. Eikä kukaan oikein tiedä miksi.

Millaista opiskelu Koreassa sitten on? Ylempänä mainitsinkin jo jotain opetuskielen tuomista ongelmista ja epämääräisestä viestinnästä opiskelijoiden suuntaan, mutta pääpiirteissään opiskelu täällä on aika mukavaa. Mikäli kykenee asennoitumaan aasialaiseen ulkoaluku-mentaliteettiin.

Luennot ovat PNU:ssa hyvin opettajajohtoisia. Opettajat eivät pahemmin osallista opiskelijoita, eivätkä opiskelijat juurikaan kysele tai kyseenalaista opetettavaa aihetta. Tentit ja pistokokeet ovat joko monivalintakysymyksiä tai suoraan kirjasta kopioituja lauseita, joista on poistettu yksi tai kaksi sanaa, jotka pitää täyttää. Esseitä ei ole eikä tule, mutta huhupuheiden mukaan tällainen opetustapa on taloustieteiden laitoksen erikoisuus.

Paikalliset luentosalit ovat karuja ja kylmiä – aamulämpötilat vetävät vertoja Fennicumin XXV-salin talvilämpötiloille. Vielä en ole selvittänyt, miksi luokasta löytyvää lämmitintä ei käytetä.

Suomalaisesta näkökulmasta katsottuna opetusmetodit eivät tue kriittistä ajattelua kovinkaan tehokkaasti. Kööpenhaminassa ja Turussa opiskellessa olen tottunut keskustelevaan ilmapiiriin ja siihen, että opiskelijoiden odotetaan ilmaisevan tenteissä omia mielipiteitään ja ajatuksiaan. Toisaalta, säästyypä lyijy kynässä täällä ollessa.

Kuten aiemmin mainitsin, luennot kestävät PNU:ssa 75 minuuttia. Luentoja minulla on kaksi päivässä, maanantaista torstaihin, joten vapaa-aikaa on ruhtinaallisesti. Miten sitten käytän vapaa-aikaani täällä? Lupasin graduohjaajalleni kirjoittavani gradua edes muutaman sivun verran, mutta todellisuudessa aikani kuluu klubiaktiviteeteissa.

Yhdysvaltojen läsnäolo Koreoiden sodan jälkeen näkyy vahvasti niin armeijan sotilastukikohdissa kuin yliopistoelämässä. Joka paikassa näkyvien pesistakkien lisäksi korealaiset ovat adoptoineet Hollywoodin elokuvamaailmasta tutun kerhotoiminnan yliopistoihinsa. Nämä klubit ovat samanlaisia aikarohmuja kuin suomalainen ainejärjestötoiminta – jos niille antaa pikkusormen, pitää olla tarkkana ettei mukana lähde koko käsi. Toisaalta, vaikka toimintaan lähtisi täysillä mukaan ja palaisi kahta kättä köyhempänä, todennäköisesti on saanut mitä parhaimpia ystäviä niiden tilalle.

Kampuksen pääporteilta alkaa iso ostosalue, joka on yksi Busanin monista keskustoista. Yliopistoalueen keskustat ovat eläväisiä ja täynnä halpoja baareja ja ruokapaikkoja.

PNU:lla on yhteensä yli 80 erilaista rekisteröityä klubia, joten niistä löytyy varmasti jokaiselle jotakin. Klubit esiintyvät jokaisen lukukauden alussa pienillä messuilla kampuksen pääporteilla, jossa jokaisen klubin jäsenistö esittelee toimintaansa. Suuri osa klubeista keskittyy joko akateemisten taitojen kehittämiseen tai urheiluun, mutta elokuva-, lautapeli-, sarjakuva-, matkailu-, ja musiikkiklubejakin löytyy yllin kyllin.

Klubit lienevät paras tapa tutustua paikallisiin opiskelijoihin. Klubien tarkoitus on harrastamisen tai akateemisten taitojen kehittämisen lisäksi tuoda myös yhteen ihmisiä, joilla on yhteisiä mielenkiinnonkohteita. Monet klubit ovatkin tiiviitä kaveriporukoita, joiden kanssa käydään arkisin lounailla, iltaisin kirjastossa ja viikonloppuisin viihteellä.

Osaan klubeista vaaditaan sujuva korean kielen taito, sillä yhdessäolon lisäksi niillä on jokin yhteinen tavoite. PNU:lla on esimerkiksi matematiikkaklubi, joka treenaa yhdessä laskutaitokisoihin, joten on ymmärrettävää, ettei heidän suoritustaan haluta pilata kommunikaatio-ongelmilla. Suurin osa klubeista vaatii korean kielen taidon sijaan vain pienen jäsenmaksun (~25€), jolla kustannetaan klubi- ja treenitilat, harrastusvälineet ja muut vastaavat kulut.

Itse kuulun PNUAC-vuorikiipeilyklubiin (kuvia meidän ensimmäisestä reissuista, klik-klik). Klubilla on joka tiistai kokous, jossa suunnitellaan tulevan viikonlopun kiipeily- tai kiipeilyvaellusreissua. Useimmiten reissuun liittyy myös muiden Busanissa olevien yliopistojen kiipeilyharrastajia, joten tämän klubin kautta tutustuu myös oman kampuksen ulkopuolisiin tyyppeihin! Tulevana viikonloppuna lähdemme kiipeilemään noin 15 hengen voimin rantakallioille, jonka jälkeen parantelemme itseämme yön yli paikallisessa kylpylässä. Tiedossa on todennäköisesti saunomisen lisäksi friteerattua kanaa, kaljaa, karaokea ja yhdessä hengailua.

Tällä viikolla on vielä tutustumispäivät taekwondoklubiin ja korean kielen tuutorointiklubiin, joihin haluaisin molempiin liittyä, mutta aika taitaa käydä rajalliseksi. Toisaalta houkuttaisi opetella taekwondoa Koreassa, mutta toisaalta tarvitsisin korean kielen tuutorointia huomattavasti enemmän. Valintojen maailma.

Saana

Tekstiä kirjoittaessa tietooni tuli, että olen saanut ensimmäisen hylätyn arvosanani pistokokeesta yli viiteen vuoteen.