Odotin kevään kääntymistä kesäksi
Kesän otteen hellittämistä
Syksyä, salaisuuksia ja myyttien muuttumista todeksi
Sinä vuonna kirjoitin minäkin sankaritarinaani
Haaveilin, kirosin, loitsin ja purin huuleni kipeiksi
Kun vahasiipeni kantoivatkin, tiesin, että tämä on vasta tarinani alku
Ja vaikka päätäni huimaa tiedän, että tekisin sen kaiken uudestaan
Lupaukseni on, että tarinani sivut eivät kellastu
Eivät haperru, eivät repeile irti kansistaan, sen takaan
Ja kun jonain päivänä muistelemme tätä aikaa, sinä ja minä, voimme lukea tarinaa kannesta kanteen, jättäen aina viimeisen sivun tyhjäksi jollekin suuremmalle
Elina Peltonen
Kirjoittaja on neljännen vuoden opiskelija, joka toivottaa uudet opiskelijat lämpimästi tervetulleiksi!