Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Vieras kaupunki = tyhjä paperi
Kuva: Mariia Vasara

Kuva: Mariia Vasara

Moni meistä suomen kielen opiskelijoista on muuttanut kotikaupungistaan Turkuun opiskeluiden perässä. Vieraaseen kaupunkiin muuttaminen on iso muutos, johon tottumisessa kestää aikansa. Vaikka moni muuttaa uuteen kaupunkiin innoissaan suurin odotuksin, voi eteen tulla haasteita ja koti-ikävääkin. Uuteen kaupunkiin muuttamista voisi verrata kirjoittamiseen: kuten uuteen kaupunkiin muuttavan täytyy luoda uudet kuviot vailla tuttua pohjaa, myös kirjoittajan pitää ideoida teksti usein tyhjästä. Kun tiedosto näyttää tyhjältä, voi epätoivo vallata mielen.

Uusi kaupunki, uudet kuviot! Vieraaseen kaupunkiin muuttamisessa kiehtovinta ja samalla haastavinta on se, että kaikki on uutta. Kotikaupungissani suunnistin taidokkaasti paikasta toiseen, mutta Turun asuinalueet olivat aluksi hämärän peitossa. Muutaman kerran onnistuin eksymäänkin. Muistin ulkoa lähes jokaisen kotikaupunkini kahvilan valikoiman ja hinnaston, mutta Turusta piti alkaa etsiä niitä uusia lempikahviloita. Ja totta kai heti aluksi piti opetella tois pual jokke ja täl pual jokke!

Uuteen kaupunkiin muuttamista voi verrata kirjoittamisprosessiin: kirjoittaminen aloitetaan usein luonnoksesta, jota vähitellen muokataan lähemmäksi ja lähemmäksi valmista tekstiä. Kirjoittajan on kerättävä aineistoa ennen varsinaisen kirjoittamisen aloittamista, haastateltava ihmisiä ja tutustuttava aiheesta kirjoitettuihin teoksiin. Vastaavasti uuteen kaupunkiin muuttanut luonnostelee uusista kuvioista tulevaa arkeaan, tutustuu uusiin ihmisiin ja kokeilee kenties uusia harrastuksia.  Sekä kirjoittaja että uuteen kaupunkiin muuttanut aloittaa tyhjästä. Valmis teksti harvemmin syntyy saman tien, kuten ei arkikaan uudessa kaupungissa.

Tyhjän paperin kammo on kaikille tuttu termi: ahdistus, neljäs kahvikupillinen  ja tyhjä tekstitiedosto, johon ei vain millään tunnu  syntyvän sanoja. Kun tekstitiedosto edessäni on valkoinen, saatan miettiä, ovatko omat aivonikin ihan tyhjät. Keitän lisää kahvia ja toisinaan kahvi auttaa, toisinaan ei. Rajallinen aikataulu ei mahdollista maagisen flow-tilan odottelua. Tyhjän paperin kammo muistuttaa pakokauhua, jota uuteen kaupunkiin muuttanut voi kokea. Pakokauhu syntyy  tyhjyyden kokemuksesta: siitä, että ei oikeastaan tiedä, mitä uudessa kaupungissa alkaisi puuhata.  Kuten tyhjän paperin kammoa potevan kirjoittajan täytyy tuottaa tekstiä väsyneenäkin, myös uuteen kaupunkiin muuttaneen pitää usein juosta paikasta toiseen.

Sekä uuteen kaupunkiin muuttanut että tyhjän paperin kammoa poteva kirjoittaja tarvitseekin aktiivisen otteen lisäksi uskoa omaan tekemiseen. Mitä ihmettä sitten pitäisi tehdä, jos homma ei ota sujuakseen?

Tyhjän paperin kammoon on minulla auttanut se, että yksinkertaisesti aloitan kirjoittamisen. Ensimmäinen versio saattaa olla hyvinkin töherrysmäinen luonnos, mutta se ei haittaa. Näitä töherrysmäisiä luonnoksia voi muokata moneen kertaan myöhemmin ennen kuin teksti on lähelläkään valmista. Tärkeintä on siis hylätä halu kirjoittaa täydellistä tekstiä ensimmäisellä yrityksellä. Jostain on aloitettava. Uuteen kaupunkiin muuttanut taas voi ottaa samankaltaisen asenteen kuin tyhjän paperin kammon päihittäjä – sopeutuminen ei aina käy hetkessä, vaan se ottaa aikansa.  Uuteen kaupunkiin muuttanut voi vaikkapa liittyä kuoroon, vaikka ei olisi ennen harrastanut laulamista. Kuorolaulamista ei ole pakko harrastaa opiskeluajan loppuun saakka – riittää, kun alussa kokeilee avoimesti kaikkea uutta.

 

10 tapaa selättää tyhjän paperin kammo

1.  Varaa rauhallinen hetki kirjoittamiselle. Piilota puhelin ja muut häiriötekijät.

2.  Päästä irti perfektionismista. Ensimmäisen version ei tarvitse olla täydellinen.

3.  Tee muistiinpanoja. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

4.  Ota lyhyet päiväunet ja yritä uudestaan.

5.  Anna luovuutesi virrata ja kirjoita hetken aikaa mitä vain mieleesi putkahtaakin.

6.  Pyydä oikoluentaa.

7.  Palaa hankaliin kohtiin myöhemmin.

8.  Varaa tarpeeksi aikaa. On tärkeää olla realistinen ajankäytön suhteen.

9.  Jos epätoivo valtaa mielen, muistele positiivisia kokemuksiasi kirjoittamisesta.

10. Kirjoita Kielekkeeseen, se auttaa varmasti!

Mariia Vasara
Kirjoittaja on toisen vuoden opiskelija, joka toisinaan kärsii tyhjän paperin kammosta.
 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot

Toimitus:
kieleke.toimitus@gmail.com
kieleke@lists.utu.fi

 

Päätoimittajat:
Hilda Hietanen | hilda.h.hietanen@utu.fi
Henrik Uhinki | hjuhin@utu.fi

Toimittajat:
Erika Löytynoja | erika.i.loytynoja@utu.fi
Vilma Ranta | verant@utu.fi
Elina Peltonen | elainp@utu.fi
Mariette Oksanen | masoks@utu.fi
Anniina Lautkankare | aslaut@utu.fi
Kristina Tuomi | paltuo@utu.fi
Veera Hotanen | vshota@utu.fi
Miska Törmänen | mktorm@utu.fi

Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi palstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8