Kuplat ovat vaahdonneet vaalien jälkipyykissä. Punavihreässä leirissä on milloin kauhisteltu kuplien puhkeamista, milloin toruttu kuplapuheen luomaa vastakkainasettelua. Selvää on kuitenkin, että kolmen suurimman puolueen arvokartta on nyt keskimäärin konservatiivinen ja että keskimäärin opiskelijat eivät ole konservatiivisia.
Voittajien veneessä on tällä kertaa apilalippu. Selkärankareaktiona useat pitävät keskustaa maalaispuolueena, mutta kyllä keskustalaisia on kaupungeissakin eikä keskusta ole mikään pienpuolue Varsinais-Suomessakaan. Opiskelijoiden keskuudessa kasvamisen varaa kuitenkin on, etenkin Etelä-Suomessa. TYYn viime edustajistovaaleissa 2013 Keskustaopiskelijat-vaaliliitto keräsi pienimmän äänipotin, 39 ääntä. Toiseksi vähiten ääniä saanut vaaliliitto TYRMY eli Turun yliopiston raskaan musiikin ystävätkin pesi keskustalaiset selvästi 99:llä äänellään.
Kyllä keskustalla on nuoriakin kannattajia. Suomen Keskustanuoret on jäsenmäärältään suurin nuorisojärjestö. Keskustan Opiskelijaliitto joutuu silti tyytymään huomattavasti vaatimattomampiin jäsenmääriin. Nostetta on kuitenkin niin paljon, että sen olettaisi houkuttelevan opiskelijoistakin lisää kannattajia.
− On nähtävissä, että keskusta nousee, arvioi Kenneth Sundberg, Turun Keskustaopiskelijat ry:n eli TuKon entinen puheenjohtaja ja 21-vuotinaana viime vaalien nuorin ehdokas Varsinais-Suomesta.
Turun Keskustaopiskelijat eli TuKo on 1958 perustettu Keskustan Opiskelijaliiton paikallisyhdistys. Sundberg kuvailee TuKoa sivistys- ja kasvatusjärjestöksi, joka valmistaa jäsenensä aktiiviseen kansalaisuuteen. TuKo osallistuu opiskelijapolitiikkaan, järjestää esimerkiksi KepuKeppanat-keskustelutilaisuuksia ja tuo tietenkin samanhenkiset ihmiset yhteen.
Sundberg haluaa korjata näkemyksen, että punavihreys olisi opiskelijoiden ominaisuus.
− Punavihreys on vain nykykuva. Ennen opiskelijat olivat kirjavampi joukko.
Opiskelijoiden punavihreyden Sundberg arvioi johtuvan halusta olla räväkkä ja radikaali, kun taas keskusta ei ole koskaan ollut ”trendipuolue”.
Keskustallakin on Sundbergin mukaan ollut suuruuden päiviä opiskelijapolitiikassa. 60−70-luvulla opiskelijat radikalisoituivat. Sundberg kertoo, että kahtiajakautunut opiskelijakunta ei silloin päässyt yhteisymmärrykseen, ja vain keskusta oli kompromissiratkaisuissaan toimintakykyinen. Opintorahasysteeminkin hän mainitsee keskustalaisena ansiona.
− Keskusta on opiskelijoiden puolue, Sundberg sanoo.
Sundbergin mukaan etenkin idässä ja pohjoisessa keskustalaisuus myös näkyy opiskelijapolitiikassa. Turussa profiili on matala, mutta Sundberg uskoo, että täälläkin on paljon ”kaappikepulaisia”.
Poliittiset nuorisojärjestöt ovat usein kärjistyksiä emopuolueistaan. Minkälainen on uuden polven keskustalainen?
− Toiminnan ohjenuora on olla piikki puolueen lihassa, Sundberg naurahtaa.
Nuoren sukupolven keskustalaisilla on nuoren sukupolven arvot. Vaikka emopuolue on arvokartalla konservatiivinen, keskustan nuoriso- ja opiskelijajärjestöt ovat kannanotoissaan liberaalimpia. Sundberg antaa esimerkin tasa-arvoisesta avioliittolaista, jota keskustalaisten valtavirrassa ei hyväksytä, mutta jonka kannatus nuorisojärjestöissä on ylivoimaista. Opiskelijoiden asioista Sundberg kertoo taas nuoremman polven olleen vaikuttamassa lieventävästi keskustan vaatimuksiin, että EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta tulisi kerätä lukukausimaksuja. Muutenkin Sundberg kuvailee nuoren polven keskustalaisia kansainvälisemmiksi.
Vielä siitä maalaispuolueesta. Sundberg haluaa korjata myös tämän mielikuvan. Kaupunkilainenkin voi olla keskustalainen, mutta keskustalainen kaupunki hylkää nykykaavoitukset. Sundberg maalailee keskustalaista kaupunkikuvaa: turvallista, hajakeskitettyä pienten yhteisöjen ja puutarhojen kaupunkia, kenties omavaraistakin.
Kaappikepulaiset siis rohkeasti esille! Voittajien veneessä on nyt tilaa.