1960-luvulla nurkan takana vaani aina uusi murros. Silloin on otettu pitkiä harppauksia kohti tasa-arvoa, kilpailtu avaruuden herruudesta ja saavutettu vihdoin Kuun pinta, rakennettu muuri Berliinin läpi ja vietetty hippiyhteisöjen rakkauden kesää.
Suomi alkoi muuttua maatalousyhteiskunnasta teollistuvaksi maaksi ja muuttokuormat kulkivat letkoissa Etelä-Suomeen. Urho Kekkosen jatkuva presidenttiys alkoi tuntua jo itsestäänselvyydeltä. Irwin Goodman ja M. A. Numminen avautuivat yhteiskunnan ongelmista. Televisiota katsottiin kahdelta eri kanavalta, molemmat Ylen omistamia.
Opiskelijaliikkeet levisivät Suomessakin. Helsingin opiskelijaoppositio vaati opiskelijademokratiaa valtaamalla Vanhan ylioppilastalon.
1960-luvulla näki päivänvalon myös ainejärjestö nimeltä Kanta ry. Noin viisikymmentä suomen kielen opiskelijaa kokoontui 14.4.1961 Yliopistonmäellä päättämään yhdistyksen perustamisesta. Järjestö toimi nimettömänä ensimmäiset viisi kuukautta: Kanta kastettiin nimeisekseen vasta seuraavassa syyskokouksessa.
Ensimmäisinä vuosinaan Kanta majaili Yo-talo B:n vaihtelevissa tiloissa vaihtelevien kumppanien kera. Myöhemmin järjestömme on löytänyt kaverikseen Kritiikin, jonka kanssa olemme punkanneet jo 1980-luvun alusta lähtien vähän siellä sun täällä. Muutos toimiston sijaintiin on tulossa taas ensi vuonna Yo-talo A:n remontin myötä.
Juuri lukemasi Kielekkeen taival tämänhetkiseen muotoonsa on ollut pitkä ja melko kivinenkin. Kanta perusti oman lehtensä, Kantalehden, jo 1960-luvun puolivälissä. Lehden linja oli aluksi hyvin asiapitoinen ja poliittinen, kuten ainejärjestölehdissä tuolloin oli tapana.
Kultaisella 1980-luvulla Kantalehden jutut muuttuivat vapaamuotoisemmiksi – lehtiin tuli enemmän kuvia, huumoria ja keveitä tekstejä. Samoihin aikoihin lehdessä vakiintuivat myös tietyt palstat, kuten puheenjohtajan palsta.
1990-luvun alussa Kantalehti lakkautettiin. Tätä kurjuutta kesti muutama vuosi, mutta onneksemme huhtikuussa 1993 ensimmäinen Kieleke sai syntymäpäivänsä. Kieleke päihitti nimiehdotuksista muun muassa Kielenkannan, Kannikan, Fennicumin kuvalehden ja Jäsentäjän.
Kuten arvata saattaa, tämän lehden teemana on 1960-luku, jolloin sekä Kanta että Kielekkeen esi-isä Kantalehti saivat alkunsa. Kielekkeestä löytyy tällä kertaa esimerkiksi omakohtaisia kokemuksia nuoruudesta 1960-luvulla, Ylen Elävän arkiston valikoituja videoklippejä vuosikymmeneltä, 1960-luvun naistenlehtien analysointia, arvostelu elokuvasta Armi elää! ja kepeä juttu päivästä hippinä.
Jotta emme kuitenkaan vaipuisi täysin nostalgian alhoon, lehti sisältää myös juttuja auskultointivuodesta, Kannan Kalevala-sitseistä ja Turun ylioppilasteatterin Monte-Criston kreivi -esityksestä. Lisäksi alumnimme kertoo, miten päätyi pelien käsikirjoittajaksi.
Nautinnollisia lukuhetkiä ja railakasta vappua!