Heti alkuun on todettava, että pääsin oman alani (S2) töihin vähän turhankin helpolla opiskelujen ohessa kuutisen vuotta sitten. Sittemmin S2:n suosio tuntuu kuitenkin kasvaneen vauhdikkaasti, eikä ainakaan isompien kaupunkien oppilaitoksilla ole pulaa pätevistä hakijoista. Olen päässyt mukaan rekrytointiprosessiin viime vuosina muutaman kerran ja tässä alumnipalstan jutussa lupasin kertoa muutamia havaintoja opettajien hakemuspinon toiselta puolen. Lue ja vältä ehkä se, että juuri sinun hakemuksellesi naureskellaan salaa.

Arvoisa vastaanottaja…

Töitä hakiessa hakemusten kirjoittaminen voi tuntua loputtomalta suolta. Silti on tärkeää muistaa, että jokainen hakemus pitää kohdistaa haettuun paikkaan eikä lähettää samaa tekstiä sadalle eri rekrytoijalle. Työpaikoista oikeasti kilpaillaan, ja luultavasti yhtä paikkaa kohden tulee lukuisia hakemuksia. Kukaan ei halua haastatella kaikkia hakijoita, joten jatkoon pääsevät vain ne, jotka onnistuvat herättämään lukijassa mielenkiintoa tai positiivisia tuntemuksia. Tusinatavarahakemuksen kyllä huomaa.

Positiivinen ja avoin nuori opettaja tässä hei

Kun kirjoitat hakemusta, mieti, mihin haet. Jos pyrit opettajaksi, itseään ei kannata mainostaa samoilla adjektiiveilla kuin H&M:n myyjäksi aikoessa. Kiva, jos olet iloinen, positiivinen ja avoin, mutta mitkä ominaisuutesi sopisivatkaan opettajalle?

Yliopistotasolla suomen kieltä opiskelleena sinun pitää myös olla varma, ettei lukijan sisäinen punakynä värähdä hakemuksesi kohdalla. Henkilö, joka kirjoittaa Pro gradu-tutkielma, ei vakuuta. Kiinnitä huomiota myös siihen, millaiseen työsuhteeseen pyrit: tarjoutuessasi tekemään vaikkapa lyhyitä sijaisuuksia ansioluettelo saa olla lyhyt ja ytimekäs – muinaisurdun alkeiskurssia ei ehkä ole tarpeen mainita.

Olen kyllä hyvin perehtynyt asiaan

Hakemustekstissä ja haastattelutilanteessa pitää tietysti esittää itsensä parhaassa mahdollisessa valossa, mutta ei kannata silti liioitella. Itseluottamus on hyvästä, mutta parin kuukauden sijaistuskokemuksella liikkeellä oleva ”taitava ja valmis” opettaja tuntuu vähän hassulta. Klisee, kyllä, mutta opettajaksi kasvetaan. Ole mieluummin nöyrä, itseäsi kehittävä ja halukas oppimaan uutta.

Sama koskee osaamista. Jos haastattelija kysyy sinulta vaikka suomen muotorakenteesta, älä ala soveltaa – kysyjä varmasti myös tietää vastauksen! Mieti jo valmiiksi, mitä voit sanoa, jos et tosiaan osaa vastata johonkin kysymykseen. Kannattaa myös valmistautua haastatteluun tietoja kertaamalla. Jos hakijalta edellytetään hyviä tietoja suomen kielen rakenteesta ja kiinnostusta S2:sta, niin verbityypit vain täytyy osata.

Rentoudu!

Jos pääset haastatteluun, ota etukäteen selvää paikasta. Aika usein haastattelija tiedustelee, onko paikka tuttu. Opettajakaan ei voi tuudittautua uskoon, että itsekin koulut käyneenä tietää koulun. Osaatko esimerkiksi sanoa, mitä eroa on kansalaisopistolla, aikuiskoulutuskeskuksella ja kansanopistolla? Oppilaitosmuoto vaikuttaa mm. siihen, millaisia kursseja siellä järjestetään.

Haastattelutilanne on aina vähän jännittävä, mutta yritä rentoutua. Jos saat haastattelijasi vaikkapa nauramaan, olette ehkä päässeet samalle aaltopituudelle. Kuulostaa tylyltä, mutta aika usein haastattelija hakee pätevää työntekijää, josta tulisi myös työyhteisön osa, joten jos kemiat eivät pelaa yhteen, paikan saaminen voi olla taas askeleen kauempana.

Tarkistuslista vielä ennen työhaastattelua

–    Tiedätkö, mihin olet menossa ja paljonko tarvitset aikaa matkaan? Älä myöhästy.

–    Osaatko kätellä? Se oikeasti vaikuttaa ensivaikutelmaan.

–    Miltä näytät? ”Rajua” ulkonäköä käsketään aina välttää, mutta jos et erotu seinästä, et jää silloinkaan mieleen.

–    Pystytkö vastaamaan tavallisiin työhaastattelukysymyksiin (heikkoudet jne.) luontevasti?

–    Osaatko olla jaarittelematta? Vuorovaikutus ja avoimuus kyllä, pitkät monologit ei.

Niina Salmi