Lukuvuoden alussa opiskelijan motivaatio tapaa olla korkeimmillaan. Kaupasta on haettu uudet kynät, tai vanhat ovat vähintäänkin teroitettu. Vaatekaappiinkin on haettu täydennystä, jotain piristävää ja lämmittävää. Kesä on hurahtanut töitä tehdessä tai muuten vain unelmoidessa. Syksyn tullessa on valittu kaikki mahdolliset kurssit, joista arjen realiteetit lopulta suovat suorittaa vain murto-osan.

On ollut paljon puhetta, miten opiskelijat saataisiin valmistumaan nopeammin. Keppiä vai porkkanaa. Opinto-oikeuden rajaaminen tuntuu olevan kuin veteen piirretty viiva. Opintolaina on paperilla houkuttelevan näköinen tarjous, mutta velaksi eläminen ei tunnu sopivan suomalaisen ylpeydelle. Miten motivoida valmistumaan nopeammin?

Mikäli suomen kielen opiskelija mielii saada äidinkielen opettajan pätevyyden, on hänen opintosuunnitelmansa lähestulkoon ennalta laadittu. Aineopinnot kirjallisuusaineesta sekä opettajan pedagogiset opinnot ovat melko tuhti paketti, jolloin aikaa ylimääräisille opintokokonaisuuksille jää rajallisesti. Opettajan ammatti on monen fennistin ykkösvalinta, mutta pinnan alla piilee ajatus, mitä muuta voisi tehdä. Tällöin eri sivuaineilla voi laajentaa mahdollisuuksia työllistyä muuallekin, kuin opetusalalle.

Opintojen hitaus käy kuitenkin kalliiksi yliopistolle. Kelan opintotuki edellyttää opiskelijalta vuodessa 45 opintopistettä, mutta yliopisto odottaa sinulta 55:tä.  Yliopiston rahoitus perustuu tuloksiin, ja 55 opintopistettä vuodessa suorittaneiden lukumäärä on yksi merkittävä rahoitusperuste. Myös suoritettujen tutkintojen sekä tieteellisten julkaisujen lukumäärä ovat avainasemassa.

Yliopiston vaatima suoritusvauhti on joillekin helppo ja joillekin vaikea. Moni käy töissä opintojen ohessa, millä on vaikutusta sekä opiskeluun että sosiaaliseen integroitumiseen. Harva saa enää yliopiston jälkeen nauttia yhtä vireästä sosiaalisesta yhteisöstä, jota yliopisto on.  Myös epävarmuus työpaikan saamisesta valmistumisen jälkeen jättää helposti nauttimaan kyydistä, jota opiskeluelämä tarjoaa.

Vaikka 55 opintopisteen raja kuulostaakin opiskelijan korviin kuin piiskan iskulta,  on lopulta kyse meidän omasta edusta. Suoritetuilla opinnoilla vaikutamme siihen, että yliopistolla on vastaisuudessakin resursseja tarjota laadukasta opetusta.  Emme suinkaan halua, että esimerkiksi kontaktiopetusta joudutaan karsimaan. Ei yliopistoa voi käydä kirjekurssina.

Opiskeluissa onnistuminen on  kiinni tasapainon löytämisestä opiskelun, vapaa-ajan sekä työn kesken. Ongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin rypemään. Jos koet opiskeluun liittyviä ongelmia ja uskot, että asialle voitaisiin yhdessä tehdä jotain, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi ainejärjestömme koulutuspoliittisiin vastaaviin. He yhdessä koko hallituksen kanssa voivat viedä asioita eteenpäin.  Ei pidä myöskään unohtaa kurssikohtaisen palautteen antamisen merkitystä. Sinulla on mahdollisuus myös tuoda oma äänesi kuuluviin tämän lehden kautta.

Vielä sananen Kielekkeen uudesta numerosta.

Tarjoamme tässä numerossa tarinan oma-aloitteisista it-alan opiskelijoista, jotka paiskivat  töitä päästäkseen sisään pelialalle, jossa kilpailu on kovaa. Lisäksi avaamme uuden palstan myötä yhteyden suomen kielestä valmistuneihin, jotka ovat perustaneet alumniyhdistys Fenniks ry:n. Tuttuun tapaan lehtemme tarjoaa myös aimo annoksen viihdettä. Mukavia lukuhetkiä!

Anna, Janne ja Antti