Naamiositsit pääsivät teemansa puolesta ehdottomasti lempparisitsieni joukkoon! Tunnelma sitsipaikalla oli jännittävä, sillä tuttujen naamojen tilalla sitsasi toinen toistaan salaperäisempiä ilmestyksiä – ja tietysti yksi joulupukki. Itse valitsin naamioksi hopeisen metallimaisen silmikon, joka peitti mukavasti puolet kasvoista, muttei häirinnyt juhlimista.

Erityisesti mieleeni jäivät narriksi pukeutunut naishenkilö sekä hiuksiaan ja ihoaan myöten kokonaan valkoiseksi värjäytynyt jääkuningatar. Sitsipaikkana toimi suuri juhlasali, jonka hämärä valaistus sopi hyvin yhteen naamioteeman kanssa. Kaikenkaikkiaan sitsit sujuivat riehakkaasti, ehkä jopa tavanomaista riehakkaamin pidennetyn sitsausajan myötä. Oli mahtavaa jatkaa Turun yöelämään naamiot naamassa tuttujen ja tuntemattomien seurassa!

Aino Jauhiainen

Päädyin meikkaamaan itselleni maskin, koska en löytänyt mistään naamiota, joka olisi miellyttänyt sekä silmää että budjettia. Naamion tekeminen oli hauskaa ja onnistui yli odotusteni, eikä naamioni levinnyt sitsauksen tiimellyksessä.

Sitseillä oli tosi hyvä tunnelma! Oli mahtavaa, että naamioihin oli panostettu kunnolla. Muista sitsaajista mieleeni jäi ehkä parhaiten

Näppärä juhlija maalaa naamionsa itse.

vieruskaverini, joka oli maskeerannut itselleen hienon, tummanpuhuvan naamion.

Naamioni ainoa haittapuoli oli se, että kun muut saattoivat kotiin päästyään vain nostaa naamion kasvoiltaan, jouduin minä pikkutunneilla puunaamaan omani pois. Aion varmasti osallistua seuraavillekin naamiositseille, mikäli sellaiset järjestetään.

Anni Reilä

Tunnelma ja meno sitseillä oli mahtava alusta loppuun! Yhdet parhaimmista sitseistä, joilla olen ollut. Säväyttävin asu oli mielestäni 2. vuosikurssin Annilla, jonka kasvoille maalattu sininen naamio ja tasan saman sävyiset viuhka, korvikset ja kynnet muodostivat todellä tyylikkään kokonaisuuden. Myös fuksi-Idan asu oli myös mahtava. Hänellä oli musta kasvoille maalattu naamio ja musta huppu.

Eräs lumikuningatar yllytti ennen sitsejä vetämään ns. överiksi omankin pukeutumisen

Pääpöytä ei hämmentynyt joulupukin saamasta sylitanssista.

kanssa. Tyylini oli eräänlainen venetsialainen mustakaapu, joka olisi varmaan käynyt hyvin narristakin. Tahtoisin pysytellä sitsiteeman hengessä anonyyminä vedoten siihen, etten vieläkään ole sitseistä toipunut.

Anonyymi

Kannan naamiositsit olivat ehdottomasti yhdet parhaista pöytäjuhlista, joilla olen saanut olla mukana! Mielestäni sitsipaikka, seura, ohjelma ja tunnelma olivat kaikki erinomaisen onnistuneita. Erityistä jännitettä iltaan loivat sitsaajien kasvoja peittävät naamiot. Osa sitsaajista oli askarrellut naamion itse, ja osa oli käynyt ostamassa sen kaupasta. Itse löysin naamioni Kannan toimistolta.

Paikalla oli opiskelijoita monesta eri ainejärjestöstä, ja kaikki olivat pukeutuneet toinen toistaan upeampiin asuihin ja naamioihin. Erityisen hyvin sitsaajista jäi kuitenkin mieleeni Korvatunturin vieras, Joulupukki, jonka polvella kukin vuorollaan saattoi kertoa kuulumisiaan.

Antti Ainola

Kuvat: Alina Ek, Aino Jauhiainen, Saana Kallio ja Anni Reilä