Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestölehti0509129976
kieleke@lists.utu.fi

Verkko-Kieleke
Kehtaamisen kahdet kasvot

Olen pannut merkille asuttuani sekä idässä että lännessä, että suomalaiset kehtaavat eri tavalla eri puolilla maata. Vastaavanlaisista alueellisista eroista kiinnostuneena päätin tutustua kehdata-verbin alkuperään ja merkityserojen taustoihin. Kehdata viittaa Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa viitsimiseen, mutta Länsi-Suomessa ja yleiskielessä sillä tarkoitetaan lähinnä uskaltamista. Keski-Pohjanmaalla kehdata voi tarkoittaa myös voida, saattaa: Se (sää) kehtaa muuttua hyvin nopeasti. Tarkastelen kuitenkin lähemmin vain merkityserojen uskaltaa ja viitsiä taustoja, koska nämä kaksi merkitystä elävät tiiviisti rinnakkain omassa kielenkäytössäni. Sanoma voi olla täysin järkevä molemmilla tavoilla ymmärrettynä, kuten vaikkapa virkkeessä En kehtaa mennä katsomaan, kuka tuli. Merkityksissä on kuitenkin selvä ero, joka voi aiheuttaa sekaannusta ja ihmetystä eri murteiden edustajien välisessä vuorovaikutuksessa.

Etymologisen sanakirjan mukaan kehdata-verbi on balttilaista alkuperää tullen kantasanasta *geh1d-, joka tarkoittaa hävetä. Merkitys viitsiä tulee suomeen ja lähisukukieliin venäjän murteellisesta verbistä kéhtat, joka tarkoittaa voida, viitsiä, haluta tai ponnistella, väsyä. Viron kielessä on suomen tapaan samankaltaisia merkityseroja yleiskielen ja murteellisuuden välillä: yleiskielen kõhata tarkoittaa voida, kehdata, iljetä eli uskaltaa, murteellinen kehata tai kähata sen sijaan voida, raaskia, hennoa eli viitsiä.

Molempien merkitysten ollessa yhtä tuttuja ja tasavertaisia omassa kielenkäytössäni pohdin usein, millaisesta kehtaamisesta missäkin tilanteessa oikeasti mahtaa olla kyse. Saatan jopa leikitellä tahallani eri merkityksillä ja niiden vaikutuksella henkilöiden käyttäytymiseen. En kehtaa havainnollistaa asiaa tämän enempää. Kukin kehdatkoon tottumallaan tavalla.

Kaija Kauppinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Yhteystiedot

Toimitus:
kieleke.toimitus@gmail.com
kieleke@lists.utu.fi

  • Päätoimittajat:
  • Elina Peltonen | elainp@utu.fi
  • Anniina Lautkankare | aslaut@utu.fi
  • Toimittajat:
    Joanna Penttala | joanna.j.penttala@utu.fi
    Vilma Ranta | verant@utu.fi
    Mariette Oksanen | masoks@utu.fi
  • Mea Lampinen | mea.s.lampinen@utu.fi
Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä viestisi palstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8