Syksyn alussa opintonsa aloittavien fennistien arkeen ei kuulu enää muun muassa kirjoittamisen kurssia. Muiltakaan muutoksilta ei vältytä. (Kuva: Wikimedia Commons)

”Voi hyvät koekaniinit”, aloitti suomen kielen opintoja esittelevä professori joskus 30 vuotta sitten. Silloin uutta oli opiskelu koulutusohjelmissa. Samaan ohjelmaan kuuluivat suomen kieli, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, kotimainen kirjallisuus, fonetiikka, yleinen kielitiede ja puheoppi. Opiskelijat valitsivat, opiskelivatko he opettajalinjalla vai yleisellä linjalla. Opettajat joutuivat totuttelemaan opintojen mitoittamiseen sekä opintoviikkoihin ja opintokokonaisuuksiin. Nämä muutokset taisivat olla tuskallisempia opettajille kuin uusille opiskelijoille.

Yliopisto-opetuksen kehittäminen on usein ylhäältä ohjattua tutkintorakenteiden muuttamista. Isoja rakennemuutoksia on tehty noin kymmenen vuoden välein aina 1970-luvulta alkaen. Viimeisin suuri uudistus tehtiin 2000-luvulla niin sanotun Bolognan prosessin yhteydessä. Opettajille mielekkäimpiä ovat opiskelijoiden palautteen tai kursseilla syntyneiden kokemusten pohjalta tehdyt uudistukset. Muutokset voivat koskea yksittäisen kurssin sisältöä tai esimerkiksi perus- ja aineopintojen kurssivalikoimaa. Opetuksen sisältöön tulee yhä enemmän odotuksia myös yliopiston ulkopuolelta, sillä opintojen toivotaan vastaavan työelämän tarpeita. Lisäksi muutoksia ohjaavat käytössä olevat resurssit.

Syksyllä 2012 uudet opiskelijat aloittavat sisällöltään uudenlaisissa suomen kielen opinnoissa. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen perusopinnot ovat yhteiset, ja opiskelijat valitsevat lopullisen linjansa vasta aineopintovaiheessa. Perusopintoihin on haluttu tuoda entistä vahvemmin työelämänäkökulmaa.  Tavoitteena on saada monipuolinen käsitys kieliammattilaisen työstä. Moni oppiaineen opiskelija työllistyy opettajaksi, mutta tulevaisuuden osaajat tarvitsevat kykyä yhdistää osaamistaan ja erilaisia työtehtäviä joustavasti.

Uudessa opetussuunnitelmassa on muutettu kirjoittamisen, kielen- ja tekstinhuollon sekä tekstianalyysin kursseja. Kirjoittamisen kurssi jää pois, ja sen sisällöt siirtyvät Kirjallisen viestinnän kurssille, Johdantokurssille ja Tekstityön kurssille. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelijat suorittavat jatkossa samanlaisen Kirjallisen viestinnän kurssin kuin muutkin humanistisen tiedekunnan opiskelijat. Kielen- ja tekstihuoltoa harjoitellaan työelämänäkökulmasta uudella Tekstityön kurssilla. Tekstianalyysin kurssi siirtyy aineopintoihin.

Muutokset toteutuvat perusopinnoista alkaen syksyllä 2012. Uusia kursseja ei kuitenkaan vaadita oppiaineen nykyisiltä opiskelijoilta, jos he ehtivät saada perus- ja aineopintonsa valmiiksi ennen heinäkuuta 2014.

Ensi syksynä aloittavat opiskelijat ovat uusien kurssien ”koekaniineja”. Toivottavasti uudistukset motivoivat ja innostavat aineen opiskeluun. Vuoden päästä nähdään, antaako opiskelijoiden palaute aihetta uusiin muutoksiin, sillä pysyvää on vain muutos.

Yliopistonlehtori Paula Sjöblom                                                     Lehtori Päivi Laine