Illan isäntä, emäntä ja laulunjohtaja.

Vaaleanpunaiset kaverisitsit olivat ensimmäiset uuden hallituksen järjestämät pippalot. Sitsipaikkana toimi Gilles gården (ylläri pylläri). Sitsien alkua edeltävät tunnit olivat hektiset, koska uuden hallituksen täytyi myös kuvata esittäytymisvideo. Kaikki selvisivät kuvaustilanteesta säikähdyksellä, koska filmaukseen liittyvä piirustustehtävä ei ollutkaan järin hankala. Leo Valjasen piirustus herätti monitulkintaisuudessaan paheksuntaa. Herrasmiehenä Leo ei tosin ollutkaan piirtänyt kirkkovenettä, joten videon katsomista voi siis suositella myös perheen pienimmille. Videolla esiintyneet Picassot esittelivät niin lintuja kuin mummojakin esittäviä piirustuksiaan.

Kantalaisten ja muiden ystävien saavuttua paikalle klo 19 sitsit lähtivät käyntiin. Isäntänä sitseillä toimi Ilkka Numminen, emäntänä toimi Katarina Kapiainen ja viimeisenä, muttei vähimpäisenä mainittakoon laulunjohtajan olleen Leo Valjanen. Sitsaussääntöjen kertaus oli kaverisitseillä hyvin tarpeellista, koska sitseille osallistui myös yliopistomaailman ulkopuolisia tovereita. Sitsisäännöistä tärkein lienee se, ettei laatan lentäessä kannata tähdätä sitsipaikan pihalle parkkeerattuun Bemariin (ei varsinkaan, jos sen omistaja sattuu olemaan toimitusjohtaja). Isäntä muistutti myös nikotiinin orjia, miten heidän tulee toimia, jos röökinhimo iskee ennen sitsien varsinaista väliaikaa. ”Vessaan menijöitä” oli näillä sitseillä jostain syystä tavalllista enemmän.

Sitsikansa sisäisti sitsaussäännöt hyvin, vaikka muutama rangaistus toki jaettiin. Sitsaustunnelma oli mainio, ja ruoka oli tällä kertaa iloinen yllätys. Sitsikansan poistuttua, alkoi yhteistyöllä toteutettu siivousprojekti. Siivoaminen oli tällä kertaa tavallista haikeampaa, sillä oli sääli heittää yhteisvoimin askarrellut pahvisydämet roskakoriin. Metsän vihreät pöytäliinat mätsäsivät vaaleanpunaisten serviettien kanssa eri hyvin, lähes sääli siis, että paperipöytäliinat ovat kertakäyttökamaa.

Sitsikansa hajaantui lopulta omiin suosikkibaareihinsa. Huhujen mukaan sitsijatkoja vietettiin Dynkyssä, Forttessa ja Vegasissa. Sitseistä jäi kaiken kaikkiaan hyvät, vaikkakin vähäiset muistikuvat. Tapahtumavastaavan asemassa minä ja Aino toivomme, että juhlat onnistuisivat jatkossakin yhtä hyvin. Parasta sitseissä oli, että ne olivat kantalaisten yhteistyöllä järjestämät, ja jokainen hallitusjäsen kantoi kortensa kekoon. Suurkiitos myös Anglicalle ja Skandicalle, jotka täyttivät sitsipaikoja kiitettävästi.

Hyvää laskiaista ja alkanutta kevättä kaikille!

Anna Sara