Suomenkielinen rap-musiikki on jo usealle tuttua. Fennicumilla sitä on tutkittu kuitenkin vielä vain vähän.

Akateemiset gangstat ovat jengiytyneet.
Turun akateeminen gangsta rap -seura TAGS ry on verrattain nuori tulokas TYYn alayhdistyslistalla. Se on rekisteröity yhdistykseksi elokuun 2011 alussa. Nyt huhtikuussa koittaa seuran ensimmäinen koulutuspoliittinen voimainkoetus, kun yhdistys järjestää mustaa musiikkiia yleisesti, ei ainoastaan räppiä, käsittelevän Mustaa sykettä -seminaarin.
Mutta keskitytäänpä tässä pelkästään räppiin. TAGSin puheenjohtajan Deniz Kacarin mukaan räpissä riittää akateemista tarkasteltavaa.
– Ilman muuta tutkittavaa on paljon. Räppiä koskevia tutkimuksia on jonkun verran jo tehtykin eri puolilla Suomea. Nyt erityisenä tulee mieleen Janne Immosen gradu, joka palkittiin Jyväskylän yliopiston vuoden 2004 parhaana valtio-opin alaan kuuluvana graduna, Kacar muistuttaa.
Immosen Meitä ei dissata! Rap-musiikki puuvillapelloilta gettoon ja sieltä ulos tarkastelee nimensä mukaisesti musiikin ja sen tekijöiden yhteiskunnallista suhdetta.

Valtaosa rap-lyriikoista kirjoitetaan englanniksi, mutta osataan suomeksikin. Pitkään monelle suomenkielinen rap-musiikki tarkoitti sitä yhtä ja ainoaa, Raptoria. 90-luvun alussa suosionsa kivijalan valaneen yhtyeen tunnetuimmat biisit jäävät soimaan ärsyttävästi päähän. Tunnet ne muutamat laulut varmasti, Oi beiben ja Kumitissit.
Vaikka osa Raptorin kappaleista, esimerkiksi Sulo Aittoniemen politiikkaa irvaileva Tuhansien sulojen maa,  on tehty muutenkin kuin kieli poskessa, kesti kauan, ennen kuin rap taipui vakavasti ottaen suomeksi. Tutuksi monelle sen lienee luonut Fintelligens, jonka ensilevy Renesanssi ilmestyi vuonna 2000.
Suomeksi tehty räppi on siis ilmiönä suurin piirtein saman ikäinen kuin opintojaan lopetteleva mediaaniopiskelija. Turun yliopiston suomen kielen oppiaineessa suomenkielistä rap-musiikkia ei ilmiön iästä huolimatta ole tutkittu vielä paljoakaan.
Fennicumin toisen kerroksen graduhuoneessa on aina rauhallista. On kiinnostavaa arvailla, kuinka paljon näiden hiljaa makaavien kandien- ja pro gradu -töiden takana on ollut tuskaa, turhautumista ja deadlinen kyyneliä.

Heikki Kuula esittelee lyriikoidensa semanttisia attraktiokeskuksia: rullalautailua ja tägäilyä. (Kuva: Myspace)

Itse en hikoile, sillä tiedän, mitä etsiä. Kaivan kansiosta esille Juho Vehviläisen maaliskuussa 2010 hyväksytyn kandidaatintyön Ukotan spedei, syyhkin tsygiä ja dokaan brenkkua. Slangisanojen merkitykset ja muodostaminen Heikki Kuulan tuotannossa. Työssään Vehviläinen tutkii rap-artisti Heikki Kuulan Helsingin puhekielen äänneasun muuttamista, uuden merkityksen antamista, uuden ilmauksen keksimistä, lainaamista sekä semanttisia attraktiokeskuksia.
Työnsä alussa Vehviläinen kertoo lyhyesti Turun yliopiston suomen kielen oppiaineeseen aikaisemmin tehdyista rap-musiikin alueeseen liittyvistä tutkimuksista.
Ilmeisesti ainoa alan pro gradu -työ on Laura Vahteran opinnäytetyö vuodelta 2008. Siinä Vahtera on tutkinut kielellistä variaatiota ja paikallisidentiteetin ilmaisua Steen1:n ja Lauri Tähkä&Elonkerjuu -yhtyeen sanoituksissa.

Ainoastaan kaksi tutkimusta opinnäytetöitä pursuavassa huoneessa? Vähäinen määrä hämmästyttää Vehviläistäkin.
– Erittäin ihmeellistä, ettei alaa ole tutkittu enempää. Aikanaan ohjaava opettajani suhtautui aiheeseeni erittäin myönteisesti. Kuulemma slangitutkimuksia on tehty varsin vähän. Heikki Kuulan tuotannon valitsin aineistokseni siksi, että helsinkiläisenä Stadin slangi kiinnostaa paljon, Vehviläinen summaa.
Rap-artisti Paleface piti taannoin verkkokurssin rap-musiikista, jolle ainakin Turun yliopiston musiikkitieteilijöiden oli mahdollista osallistua. Myös Vehviläinen painottaa tutkijan rakkautta lajia kohtaan.
– Rap-lyriikoita voi toki tutkia  hyvin siinä missä muitakin kieliä. Mielestäni tutkijan pitäisi olla itse kiinnostunut räpistä, koska aineiston kerääminen on aika vaativaa ja vie paljon aikaa, Vehviläinen muistuttaa.

Steen1:n lyriikoissa paistaa kotiseuturakkaus Itä-Helsinkiin. (Kuva: Myspace)

Asian kanssa lienee paininut myös Vahtera. Gradussaan hän nostaa esille kolme tutkimuskysymystä: kuinka puhdasta murretta ja puhekieltä Lauri Tähkä ja Steen1 käyttävät sanoituksissaan, millaista sanastoa heidän kielenkäyttöönsä kuuluu ja minkälaista identiteettiä, imagoa tyyliä sekä tunnelmaa artistit ilmentävät tekemällä tiettyjä valintoja kielenkäytössään.
Tyyliltään Steen1:n sanoitukset ovat provosoivia, vahvoja: ne vilisevät kirosanoja ja julistusta. Vahtera nostaakin esille sen, kuinka Steen1:n kielellisiin valintoihin vaikuttavat rap-genren edellyttämä paikallisuuden esiintuominen, muotoon liittyvät konventiot, kuten riimit, sekä genren englanninkieliset ainekset.
Mielenkiintoisena seikkana gradussa esitetään rap-lyriikoiden – tai ainakin Steen1:n lyriikoiden – diskurssien monipuolisuus: samaan aikaan teksteissä vaikuttavat suomen yleiskielen, Helsingin puhekielen ja afroamerikkalaisen rap-kulttuurin kieli. Usea eri kieli on siis käytössä samanaikaisesti.

Kaikki nämä kielten ja diskurssien mahdollisuudet. Ja vain kaksi opinnäytetyötä.

Ehkäpä TAGSin seminaari tuo muutoksen?
Ilkka Numminen