Vaihtoon lähteminen on tuntunut itsestäänselvyydeltä siitä asti, kun aloittelin opintojani suomen kielen laitoksella. Kohdemaakseni valikoitui pitkän pohdinnan jälkeen ei-niin-kovin-eksoottinen Tanska ja sen pääkaupunki Kööpenhamina, joka on osoittautunut aivan loistavaksi paikaksi asua ja opiskella.

Helppo hakuprosessi sisälsi muutaman kaavakkeen täyttämisen, englanninkielen tason testaamisen ja kurssien valitsemisen.  Vaikka Kööpenhaminan yliopistossa voi opiskella suomen kieltä, hakeuduin Film and Media -laitokselle, jossa aloitin kahden viidentoista opintopisteen laajuisen kurssin opiskelut. Kurssit sisältävät tuttujen luentojen lisäksi harjoitusryhmäkokoontumisia ja oppilaiden omia lukupiiritapaamisia. Itse opiskelen ainoastaan englanninkielisillä kursseilla, joita on tarjolla Köpiksen yliopistossa kattava määrä. Tavanomaisia tenttejä ei opiskelemillani kursseilla järjestetä, vaan lukukauden lopulla opiskelijat palauttavat 25-sivuisen esseen jostakin kurssilla käsitellystä aiheesta.

Asunnon hankkiminen saattaa olla vaikeaa. Itseäni kuitenkin lykästi ja löysin huoneen kimppakämpästä jo ennen vaihtoon lähtöä. Täällä olen nyt asunut tanskalaisen lääkisopiskelijan ja tämän kahden käärmeen kanssa sulassa sovussa kolmen kuukauden ajan.  Vuokran hintakaan ei päätä huimaa, kun asunto sijaitsee noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Pitkät välimatkat taittuvat käden käänteessä, kun alla on kööpenhaminalaisille elintärkeä polkupyörä. Vaikka junat, metrot ja bussit liikennöivät moitteettomasti, pyörä on oikein kätevä kaupungissa, jossa kävelykadut ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus.

Tanska on siinä mielessä turvallinen paikka suomalaiselle, ettei varsinaisia kulttuurieroja ole. Kun muut vaihtarit erehtyivät luulemaan tanskalaisten ujoutta tylyydeksi, itse ymmärsin heidän olevan vain hitaasti lämpeneviä. Täällä kaikki tuntuu olevan kuitenkin muutaman asteen rennompaa kuin Suomessa. Siitä hyvänä esimerkkinä mainittakoon lukuvuoden avajaistilaisuus, jossa yliopiston dekaanit tarjoilivat oppilaille muffineja ja Carlsbergia. Tanskan kieli ei vielä näin lukukauden lopulla ole täysin hallinnassani, mikä kuitenkaan ei ole tuottanut suuria ongelmia, koska lähes kaikki osaavat englantia loistavasti. Tanskan korkea hintataso saattaa kauhistuttaa jopa suomalaista. Itselleni tanskan kruunu toi helpotuksen tilanteeseen: en edelleenkään osaa muuntaa mielessäni sitä euroiksi, joten todellisuus ei ole vielä ehtinyt iskeä päin näköä.

Päivät täällä kuluvat rattoisasti. Vaihtareille on tarjolla järjestettyä ohjelmaa miltei päivittäin: retkiä, bileitä ja illanistujaisia. Vaikka parhaimmat kaverini täällä ovat itsekin vaihtareita, olen päässyt tutustumaan paikalliseen elämäntyyliin tanskailloissa, joissa on muun muassa opeteltu valmistamaan tanskalaisia herkkuja. Opiskelijoiden on mahdollista käydä yliopiston kuntosalilla ja jumpissa, mikä tuo hyvää vastapainoa elämään maassa, jossa viinerit nähdään hyvänä aamiais- ja välipalavaihtoehtona. Vaikka voisin jatkaa tämän maan kehumista ikuisuuksiin, koti-ikävääkin olen ehtinyt näiden muutaman kuukauden aikana potea. Siihen helpotusta on tuonut lähi-Lidl,  jonka tutut tuotteet ja suomenkieliset tuoteselostukset tuovat kaivattua vaihtelua tanskamongerrukselle.

Teksti KAISA-MAIJA JOKISALO