Miten suomen kielen opiskelija voi saada töitä valmistumisen jälkeen? Miten sivuaineet kannattaa valita? Entä mistä voi tietää, mitä haluaa tehdä “isona”? Muun muassa näihin kysymyksiin vastaa Juha Sainio, joka työskentelee Turun yliopiston työelämäpalveluissa eli Rekryssä.

Kaikille ei ole välttämättä selvää, mille alalle haluaa suunnata. Rekryn tilastojen mukaan noin puolet suomen kieltä pääaineenaan opiskelleista on työllistynyt valmistumisen jälkeen opettajaksi. Mitä sitten, jos ei koe intohimoa opettajan uraa kohtaan? “Tärkein asia on muistaa, että se tutkinto ei ohjaa mihinkään, vaikka olisi ne opettajan pedagogiset käytynä”, Sainio sanoo.

Sainio kertoo, että vaikka koulutus valmistaisi ammattiin, niin on tärkeää tietää mitä osaa, ja mitkä ovat omat vahvuudet. Mitkä asiat ovat menneet hyvin? Osaamisesta voi kysyä läheisiltä tai opiskelukavereilta: Miten he näkevät sinut? Lisää osaamista voi hankkia myös yliopiston ulkopuolelta. Esimerkiksi viestintäalalla tarvittavien ohjelmistojen käyttöä voi harjoitella itsenäisesti nettilähteiden avulla, kunhan muistaa olla lähdekriittinen. Myös kansalaisopistot tarjoavat kursseja ohjelmistojen käytöstä.

Työelämästä puhuminen voi tuntua opintojen alkuvaiheessa turhalta tai jopa ahdistavalta. Sainion mukaan elämää ei tarvitse suunnitella viideksi vuodeksi eteenpäin, mutta ajatuksia tulevaisuudesta kannattaa olla. On hyvä olla tietoinen esimerkiksi siitä, mitkä ovat itselle keskeisiä arvoja. Arvot ja ajatukset voivat toki muuttua opintojen aikana, kun lisää osaamista ja tietoa karttuu.

Juha Sainio on vastuussa muun muassa alumneille lähetettävistä työllistymiskyselyistä. Kuva: Lyyra Virtanen.

Hyvä itsetuntemus auttaa työnhaussa

Sainio korostaa, että työnhakutilanteessa on tärkeää kertoa oma tarinansa: mikä on oma tausta, mitkä omat vahvuudet, ja mistä muualta on kokemusta. Vaikka olisi opiskeluaikana tehnyt esimerkiksi asiakaspalvelutöitä, mutta valmistumisen jälkeen hakisi töitä eri alalta, niin työnhaussa voi kertoa vaikkapa siitä, miten omat vuorovaikutustaidot ovat kehittyneet edellisessä työpaikassa.

Sainio myöntää kuitenkin, että työhakemuksen kirjoittamisessa on haaste, miten yleisiä tai yksityiskohtaisia asioita siinä kertoisi. “Jos laittaa työhakemukseen, että on hyvä kuuntelija, niin se ei oikein kerro mitään. Sitä pitää vähän avata.”

Omaa osaamista voi lähteä miettimään niin, että tarkastelee yksittäisiä kursseja tai opintokokonaisuuksia. Sitten voi kysyä itseltään, minkälaista ymmärrystä on näiltä kursseilta saanut. “Toiset suomen kielen opiskelijat eivät tule sinulta kysymään esimerkiksi suomen kielioppia, koska he osaavat sen itsekin. Opiskelun ulkopuolisessa kontekstissa sinä olet kielen asiantuntija.”

Myös niistä kursseista, jotka ehkä tuntuvat pakkopullalta, voi olla myöhemmin hyötyä. “Säännöllisesti kuulen tätä, että työelämässä pidempään olleet huomaavat, että palaset alkavat loksahdella paikoilleen. Kurssi, jonka on yliopistoaikana käynyt, voi yhtäkkiä osoittautua hyödylliseksi, vaikka sitä ei olisi aiemmin tarvinnut”, Sainio sanoo.

Rekryn lukuisista palveluista löytyy lisää tietoa Intranetistä. Kuva: Lyyra Virtanen.

Opiskele sitä, mikä kiinnostaa sinua!

Kaikkea ei ehdi opiskella, mutta Sainio vinkkaa, ettei kaikesta tarvitse tehdä sivuainekokonaisuutta – osaamista voi hankkia myös käymällä yksittäisiä kursseja. Vaikka opiskelisi ainetta, joka ei suoraan liity suomen kieleen, kuten lääketieteellisen opintoja, niin esimerkiksi kustannustoimittajan työssä voi tarvita tätä tietämystä lääketieteellisen kirjallisuuden saralla. Tärkeintä on Sainion mukaan se, että itse löytää punaisen langan, jota seuraa. “Onko jokin aihepiiri, johon haluat vaikuttaa? Silloin sitä kannattaa opiskella.”

Sainio sanoo myös, ettei etukäteen voi tietää, mistä sivuaineesta on hyötyä tulevaisuudessa. “Jos valitsee tiettyjä sivuaineita, niin voi näyttää siltä, että jokin ovi on mennyt kiinni. Kannattaa kuitenkin kokeilla, että onko se ovi lukossa vai ei.”

“Näkemykseni on se, että aikuisina liian harvoin esitetään kysymystä “miksi”. Arki vie mukanaan, mutta olisi hyvä pyrkiä välillä pysähtymään, ja kysymään “missä minä olen”. Millä ajatuksilla tulin opiskelemaan yliopistoon ja mitä olen tähän mennessä opiskelusta saanut?”

Juha Sainio toivottaa opiskelijat käyttämään Rekryn palveluita, jotka on suunnattu kaikille opiskelijoille – ei siis vain niille, joilla on valmistuminen jo lähellä. Jos esimerkiksi tämä juttu herätti ajatuksia tai kysymyksiä, niin Rekryyn voi mennä myös keskustelemaan missä tahansa vaiheessa opintoja.

Lyyra Virtanen