Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

owl-47526_1280
Haluatko äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi? Näin se onnistuu!

Olet kenties kuullut, miten esimerkiksi Jyväskylän yliopistossa voi hakea jo pääsykokeissa suoraan aineenopettajalinjalle. Turun yliopistossa homma toimii kuitenkin eri tavalla: reitti aineenopettajaksi käy yleensä aikaisintaan kolmantena opiskeluvuotena opettajan pedagogisten opintojen kautta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi haluavalla on pääaineenaan joko suomen kieli/ suomalais-ugrilainen kielentutkimus tai kirjallisuustiede (kotimainen/yleinen). Jos pääaineena on suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus (kuten sinulla, iki-ihana fuksi, on), sivuaineena tulee siis olla kirjallisuustiede.

Fuksina kaikki on uutta ja ihmeellistä, eikä sivuaineista tarvitse kokea turhaa stressiä. Kaikki selviää aikanaan! Jos haluat äidinkielen ja kirjallisuuden opettajaksi, fuksina voit halutessasi pääaineeseen keskittymisen lisäksi alkaa suorittaa kirjallisuustieteiden yhteisiä perusopintoja. Pakko ei tietenkään ole, vaan myöhemminkin ehtii! Voit myös päättää, valitsetko sivuaineeksesi kotimaisen vai yleisen kirjallisuustieteen. Kotimaisen kirjallisuuden opetuksessa tavoitteena on perehdyttää opiskelijat sekä kirjallisuudentutkimukseen että suomalaiseen kaunokirjallisuuteen. Yleisen kirjallisuustieteen opetus ja tutkimus käsittää maailmankirjallisuuden laajan kirjon, vaikka keskiössä onkin usein eurooppalainen ja pohjoisamerikkalainen kirjallisuus.

Hyvä ylimääräinen sivuaine tulevalle opettajalle (joskaan ei pakollinen!) on esimerkiksi mediatutkimus, sillä äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työssä korostuu yhä enemmän mediakasvatus. Puheviestintä on myös mielestäni hyvä vaihtoehto, sillä selkeän viestinnän merkitystä ei voi opettajan ammatissa liikaa korostaa. Sivuainetta voi miettiä myös siltä kannalta, jos haluat opettaa myös jotakin muuta ainetta kuin äidinkieltä ja kirjallisuutta. Valinta on sinun, ja kaikista sivuaineista on hyötyä.

Ammatinvalinta ei ole helppoa. Toisille opettajuus on ollut haaveena jo lapsesta asti, kun taas toiset käyvät opettajan pedagogiset opinnot ikään kuin varmuuden vuoksi. Jos ei ole aivan varma, onko opettajuus oma juttu vai ei, suositellaan usein sijaisuuksien tekemistä ennen pedagogisiin hakua. Lisäksi voi tehdä vaikkapa ammatinvalintatestejä ja pohtia omaa persoonaansa – sovellunko minä opettajaksi? Miksi?

Miten opettajan pedagogisia pääsee suorittamaan?

Kasvatustieteen perusopintoja voi suorittaa jo ennen opettajan pedagogisia opintoja. Se helpottaa myös auskuvuotta huomattavasti! Myöhemmin opettajan pätevyyden saadaksesi sinun on käytävä opettajan pedagogiset opinnot, jotka kestävät vuoden. Opettajan pedagogiset opinnot käydään yleensä aikaisintaan kolmantena opiskeluvuotena. Monet käyvät ne myöhemminkin, esimerkiksi juuri ennen valmistumista tai sen jälkeen. Pedagogisiin opintoihin on haku pääsykokeineen keväisin. Jotta voit hakea pedagogisiin, sinulla pitää olla hakuajan päättymiseen mennessä suoritettuna perusopinnot (25 opintopistettä) sekä kieliaineesta (suomen kieli tai suomalais-ugrilainen kielentutkimus) että kirjallisuusaineesta (kotimainen kirjallisuus tai yleinen kirjallisuustiede). Perusopinnoista sinun pitää hakea opintokokonaisuuden loppumerkintä ennen kuin hakuaika päättyy.

Pääsykokeet koostuvat yleensä kaksiosaisesta haastattelusta. Haastatteluun kannattaa mennä hyvin mielin omana itsenään. Etukäteen voi valmistautua esimerkiksi miettimällä omia vahvuuksiaan ja sitä, miksi haluaa opettajaksi. Enempää vinkkejä ei allekirjoittanut kai uskalla antaa… Pääsykokeita ei kannata jännittää turhaan. Opettajan pedagogisiin voi myös hakea uudestaan, jos ensimmäisellä kerralla ei sattuisi tärppäämään.

Pedagogisten opintojen aikana ei yleensä ehdi suorittaa mitään muita opintoja, sillä opinnot vaativat paljon läsnäoloa. Tämän vuoksi pedagogiset opinnot kannattaa ajoittaa sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa läsnäolopakko ei haittaa muuta elämää. Mielestäni ei myöskään kannata sijoittaa esimerkiksi kandin tai gradun kirjoittamista pedagogisten kanssa samaan vuoteen. Suosittelen myös lämpimästi mahdollisuuksien mukaan tekemään sijaisuuksia kouluihin ennen pedagogisia opintoja, sillä pedagogisista voi saada paljon enemmän irti jos on jotain, mihin verrata.

Mariia Vasara
Kirjoittaja on neljännen vuoden suomen kielen opiskelija ja yksi Kielekkeen päätoimittajista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Sara Ijäs | suijas[at]utu.fi
Minnamari Räsänen | mijuras[at]utu.fi
Joonas Sillanpää | joonas.k.sillanpaa[at]utu.fi
Mariia Vasara | msvasa[at]utu.fi

Kielekkeen tekstaripalsta

Lähetä mielipiteesi Kielekkeen tekstaripalstalle alla olevan linkin kautta.

https://forms.gle/fMGKYQPfHdk11xWV8