Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

kansainvälinen suomi
Kansainvälinen Suomi

Jokin aikaa sitten uutisoitiin Tukholman Suomen-instituutin teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin ruotsalaisten Suomi-tietämystä. Tietämystä pidettiin yllättävän heikkona, joskin suurin osa ruotsalaisista piti Suomi-kuvaansa myönteisenä [1]. Keskustelimme selvityksestä yhdessä Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineen Kielen käyttö -kurssiryhmän kanssa. Ryhmän keskustelijat ovat kotoisin Japanista, Venäjältä, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Sloveniasta, Serbiasta, Ukrainasta, Romaniasta ja Virosta. Tässä porukassa arveltiin, että heidän koti- tai synnyinmaissaan tunnettuihin suomalaisiin kuuluvat Kimi Räikkönen ja Mika Häkkinen, Aki Kaurismäki ja vielä maakohtaisemmin Venäjällä Ville Haapasalo ja Puolassa Janne Ahonen. Japanissa Suomi ja muut Pohjoismaat ovat jo jonkin aikaa olleet muodikkaita, joten suomalaisia tuotteita ja muotoilua tunnetaan varsin laajasti. Jotakuinkin kaikkialla edelleen pintansa pitävät stereotyyppisehkötkin käsitykset puhtaista järvistä, metallimusiikista ja kylmistä keleistä. Opiskelijani arvelivat, että melko yleisesti Suomi tunnetaan pohjoismaisena ja rauhallisena hyvinvointivaltiona ja koulutuksen edelläkävijänä.

Onko Suomen kansainvälisellä tunnettuudella tai Suomi-kuvalla sitten merkitystä suomen kielen opiskelun kannalta? Kielen opiskeluun on luonnollisesti lukuisia syitä. Suomessa suomen kielellä on tärkeä osa puhujayhteisöön kuulumisessa, mutta suomen kieltä opiskellaan kuitenkin myös kohdekielisen ympäristön ulkopuolella, ulkomaisissa suomen kielen opetuspisteissä tällä hetkellä yhteensä noin sadassa ulkomaisessa yliopistossa [2]. Kansainväliset vaihto- ja harjoitteluohjelmat tuovat ulkomaisten yliopistojen suomen kielen opiskelijoita lyhyemmiksi ja pidemmiksi jaksoiksi myös Suomeen. Kokemukseni perusteella suomen pariin voi itse kielen kiinnostavuuden lisäksi tuoda esimerkiksi kiinnostus suomalaiseen kulttuuriin, sukulaisuus- tai parisuhteet tai sattuma. Monien kielten opiskelijoiden tutkintoon kuuluu useita kieliä, ja joskus suomi on sopivasti tarjolla, vaikka se ei olisi kuulunut suunnitelmiin opintojen alussa.

Yllättävänkin merkittävä tekijä kansainvälisten opiskelijoiden Suomi-kokemuksessa ovat edellä mainitut pohjoismaisuus ja rauhallisuus. Pohjoismaiseen yhteiskuntaan liitetyt arjen ilmiöt vuorovaikutuksessa tulevat uusille kansainvälisille opiskelijoille nopeasti tutuksi. Vaihto-opiskelijat hämmentyvät, järkyttävät tai yllättyvät suomenkielisen ympäristön epämuodollisuudesta: Yliopistossa sinutellaan, ja hierarkian puuttuminen saattaa aluksi tuntua suorastaan vaikealta. Kansainvälisen opiskelijan näkökulmasta Suomen rauhallisuus ja arjen sujuvuus on yleinen ihastuksen kohde. Se, että pitserioissa laitetaan pitsaan ananasta, on lopulta aika lailla hallittavissa oleva järkytyksen aihe jopa napolilaisillekin.

Turun yliopistossa on mahdollista tutustua näihin kansainvälisiin suomenpuhujiin ja -tuntijoihin, sillä Suomen kielen ja kulttuurin oppiaineen opiskelijat ovat paitsi Turun yliopiston opiskelijoita myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita. Opetushallituksen ja yliopistojen yhteistyönä järjestämät kesäkurssit mahdollistavat intensiivisen suomen kielen opiskelun myös Turussa kymmenille kansainvälisille opiskelijoille tulevanakin kesänä. On syytä huomata, että näistä kansainvälisistä opiskelijoista tulee suomen ja Suomen ja varmasti myös Turun lähettiläitä maailmalla.

Juuri nyt voi suomen kielen opettajanakin aistia Kiinassa nousseen Suomi-kiinnostuksen. Suomi kiinnostaa ja Suomea markkinoidaan matkailumaana, mutta sen lisäksi kiinnostus kulttuuriin ja kieleen on kasvussa. Kaikista kiinalaisista ei luonnollisestikaan tule suomenpuhujia tai -harrastajia, mutta mielestäni hyvä esimerkki kiinalaisista mittasuhteista on Pekingin yliopiston vierailevan suomen kielen lehtorin avustuksella tehty Suomen ja suomen kielen esittelyvideo, jonka paikallinen verkkolehti julkaisi huhtikuussa sivullaan. Verkkolehden päivittäislevikki on keskimäärin 170 miljoonaa vierailijaa. On selvää, että kansainväliset muoti-ilmiöt tulevat ja menevät, mutta yhtä lailla on selvää, että esimerkiksi kääntäjiä ja opettajia, kansainvälisiä suomen kielen tuntijoita, tarvitaan sekä Suomessa että maailmalla.

 

Hanna Jokela

Suomen kielen ja kulttuurin lehtori

 
 
[1] Ks. esim. http://yle.fi/uutiset/3-9487323.
[2] http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)