Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

lentokone
Fennistit – kansainvälisiä osaajia!

Matkustaminen ja uusiin kulttuureihin tutustuminen on aina ollut minulle tärkeää. Siksi päätökseni suomen opiskelusta tuntui monen tuttuni mielestä absurdilta – miten koskaan voisin saada töitä muualta kuin suomesta, eihän suomen kielen asiantuntijoita missään muuallakaan voida tarvita!

Hyvin pian opintojeni alettua huomasin, kuinka väärässä tuttuni olivat olleet. Natiivin porilaisen silmissä Turku yliopistoineen on toki itsessäänkin varsin kansainvälinen, mutta juuri oman pääaineeni kautta muista kulttuureista tulleiden tuttujeni määrä on kasvanut suorastaan räjähdysmäisesti. Toki valtaosa suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen pääaineopiskelijoista on natiiveja suomalaisia, mutta ulkomaalaisille tarkoitettuihin suomen kielen kandi- ja maisteriohjelmiin tutustuttuani olen ymmärtänyt äidinkieleni kiinnostavan ympäri maailman. On mahtavaa jutella suomea toisena kielenä opiskelevan ihmisen kanssa ja nähdä, kuinka innoissaan oppija on tullessaan ymmärretyksi kohdekielellään.

Näiden kokemusten kautta olen tajunnut, ettei suomeen jääminen tai täältä pois muuttaminen ole fennistinkään tapauksessa kuin valintakysymys. Toki ulkomaille pakeneminen vaatii tietynlaista elämäntilannetta, mutta on turha väittää, ettei sellainen pääainevalinnan takia olisi mahdollista. Tämän tietävät myös uusimman numeromme kirjoittajat, joiden kokemukset suomen kielen kautta tapahtuneesta kansainvälistymisestä luovat minuun yhä suurempaa uskoa siitä, että suomen ammattilaisia todella tarvitaan huomattavasti laajemmalla alueella kuin ennakkoluuloisimmat kuvittelevat. Toivonkin, että juttumme antavat myös teille, rakkaat lukijat, uusia näkökulmia kansainvälisyyden ja omien opintojen yhdistämiseen.

Aiemmat pelkoni kulttuurien kohtaamisen vähenemisestä tuntuvat jälkikäteen ajateltuina varsin hupaisilta, sillä kansainvälisyyteen kannustetaan yliopistolla melko aktiivisesti. Vuoden 2014 jälkeen opintonsa aloittaneiden tulee nimittäin kerätä kandintutkintoonsa vähintään kymmenen opintopisteen edestä kansainvälisyyttä edistäviä opintoja, kuten kielikursseja, kansainvälisiä harjoitteluja tai vaihto-opintoja. Fennistille luonteva vaihtoehto voi olla myös S2-opiskelijan kielenoppimisen tukeminen. Toisen kielenopiskelijan tuutorointi on parhaimmillaan todella hauskaa, eikä yliopisto jätä auttajaa opintopisteittä.

Varsinaisen ammattillisen kansainvälistymisen lisäksi opiskeluaika on myös mitä oivinta aikaa pyrkiä matkustamaan. Tiedekuntamme opinnot ovat usein suoritustavoiltaan varsin joustavia, eikä läsnäolopakkoa ole kovin suurella osaa kursseistamme. Pahimpiin hidasteisiin lentolippuostoksilla kuuluu usein opiskelijan tiukka budjetti, mutta säästämällä, uutteralla hintavertailulla sekä ilmaisten nähtävyyksien ja halvimpien yösijojen metsästyksellä voi opintotukieläjäkin nähdä maailmaa.

Monikulttuurisuus on nykypäivänä varsin arkinen asia, kun sosiaalinen media mahdollistaa yhteydenpidon maapallon joka puolelle ja kun Suomeen saapuu yhä enemmän ihmisiä opintojen, lomareissun tai uuden elämän inspiroimana. Onkin siis suorastaan hassua ajatella, ettei tämä näkyisi myös fennistin elämässä. Epäilijöitä kuitenkin riittää, mutta asenteet muuttuvat varmasti ajan kanssa, mikäli me opiskelijat annamme siihen toiminnallamme perusteita. Tutustukaa siis rohkeasti yliopistoajan tarjoamiin kansainvälistymismahdollisuuksiin – niiden määrästä voi vain yllättyä iloisesti!

Iida Virtanen

Kirjoittaja on Kielekkeen päätoimittaja ja ensimmäisen vuoden suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen opiskelija.
Artikkelikuva pixabay.comista

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)