Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Opinto- ja asumistuen muutoksista vuonna 2017

Harva korkeakouluopiskelija lienee välttynyt siltä tiedolta, että opintotukeen ja opiskelijoiden asumistukeen tulee suuria muutoksia vuoden 2017 aikana. Kelan virkamieskoukeroita ja -sanankäänteitä voi kuitenkin olla vaikea tulkita. Mitä tämä oikein tarkoittaa? Miten tämä kaikki tulee vaikuttamaan minun tukeeni? Vuoden ensimmäinen sopopalsta tarttuu haasteeseen ja kertaa vielä opinto- ja asumistukimuutosten keskeisen sisällön.

Yleinen asumistuki ja ruokakunta-käsite

Opiskelijat siirtyvät 1.8.2017 alkaen yleisen asumistuen piiriin. Tämä tarkoittaa sitä, että opintotuen asumislisän maksaminen päättyy, ja Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea. Oman asumistukensa määrän voi arvioida Kelan internetsivuilta (kela.fi) löytyvän asumistukilaskurin avulla. Yleistä asumistukea voi ja kannattaa ruuhkien välttämiseksi alkaa hakea jo toukokuun aikana, mikäli syksyn tulot ja asumismenot ovat tiedossa. Päätös asumistuesta annetaan aina vuodeksi eteenpäin, ja mikäli tulot vuoden aikana muuttuvat, tulee asumistukihakemus päivittää.

Samassa asunnossa asuvien opiskelijoiden katsotaan kuuluvan samaan ruokakuntaan, ellei heillä ole erillisiä vuokrasopimuksia (Huom! Yksityisiltä markkinoilta vuokratuissa asunnoissa saattaa olla yhteisvastuulauseke, vaikka vuokrasopimukset olisivat erillisiä, eli vuokralaiset lasketaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi.). Samaan ruokakuntaan kuuluvat hakevat yhteistä asumistukea. Yleisen asumistuen määrään vaikuttavatkin omien tulojen lisäksi myös ruokakunnan koko, muiden ruokakuntalaisten tulot ja ruokakunnan sijainti.

Yksilökohtaisesta yleiseen asumistukeen siirryttäessä eniten menettävät pariskunnat, joista toinen opiskelee ja toinen on työelämässä. Puolison palkasta riippuen, opiskelijoiden tulot voivat pudota vain noin 250 euroon kuukaudessa. Korkeakouluopiskelijat voivat kuitenkin hakea lisäksi perustoimeentulotukea, mikäli opintotuki ja muut tulot eivät riitä välttämättömiin menoihin. Tämä on hyvä uutinen myös heille, joilta loppuvat opintotukikuukaudet kesken.

Opintorahan ja opintolainan muutokset

Muutoksia tapahtuu myös opintorahan tiimoilla. Korkeakouluopiskelijoiden opintorahan määrät tullaan yhtenäistämään toisen asteen opintorahojen tasolle, mikä on enintään 250,28 e/kk. Opintorahan määrä putoaa siten nykyisestä 336,76 e/kk tai 303,19e/kk melko paljon. Opintolainan valtiontakausten määriä sen sijaan korotetaan 400 euron kuukausilainasta 650 euron kuukausilainaan. Opintolainavähennyksen ja -hyvityksen enimmäismäärät säilyvät kuitenkin nykytasolla lainamäärien korotuksista huolimatta. Myöskään maksuhäiriömerkintä ei elokuusta alkaen enää estä opintolainan nostamista, ja opintotuen takaisinperinnän korotus puolittuu 7,5 prosenttiin.

Muutosten seurauksena yksin vuokralla asuvien pienituloisten korkeakouluopiskelijoiden tulot voivat suurentua merkittävästi, jopa 450 eurolla kuukaudessa. Yksin asuvien pienituloisten tuet voivat muodostua noin 250 euron opintorahasta, 650 euron opintolainasta ja 275–405 euron asumistuesta (asuinkunnasta riippuvainen).

Mielipiteitä jakavat muutokset

Opinto- ja asumistuen muutokset ovat herättäneet paljon keskustelua korkeakouluopiskelijoiden piirissä. Yksinasuvat pienituloiset opiskelijat hyötyvät muutoksista runsaasti, opintojen ohella töitä tekevät ja pariskunnat häviävät eniten. Uudistuvassa opintotukijärjestelmässä on kuitenkin yksi ikävän yleistävä olettamus kaikki opiskelijat haluavat nostaa opintolainaa, eikä tämä pidä paikkaansa. Monilla korkeakouluopiskelijoilla on kunnianhimoinen tavoite pärjätä opiskeluvuosien ajan nostamatta lainaa ja kattaa ylimääräiset menonsa töissä käymisen avulla. Ajatus tuhansiin euroihin kasvaneesta lainasta työelämään valmistumisen kynnyksellä ei houkuttele kaikkia.

Toisaalta edellinen sukupolvi rahoitti opintonsa juuri opintolainan ja / tai töiden avulla. Hekin ovat onnistuneet maksamaan opintolainansa takaisin, eikä lainaa siten tarvitse pelätä. Liian usein myös otamme opintotuen itsestäänselvyytenä ja puhisemme kiukuissamme siihen kohdistuessa muutoksia. Unohdamme herkästi, kuinka etuoikeutettuja olemme valtion tukiessa korkeakouluopintojamme.

Karoliina Posti
Sosiaalis-poliittinen vastaava
Kanta ry

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)