Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Kansainvälisyys ei ole kielestä kiinni

Viime vuosina yliopistomaailmassa on puhuttu paljon kansainvälisyydestä ja kansainvälistymisestä. Tämän lukuvuoden alusta tiedekunnassamme on alettu edellyttää opiskelijoilta ns. kansainvälistymistä edistävien opintojen suorittamista. Vaatimus koskee vain uusia (opintonsa syksyllä 2014 aloittaneita ja sen jälkeen aloittavia) opiskelijoita.

Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen tuntuvat käsitteinä jotenkin epämääräisiltä, tai ainakin vaikuttaa siltä, että on olemassa lukemattomia näkemyksiä sille, mitä kansainvälisyys oikeastaan on. Usein kansainvälisyys halutaan yhdistää kieleen. Ajattelemme helposti olevamme kansainvälisiä aina, kun käytämme jotakin muuta kieltä kuin omaa äidinkieltämme suomea.

Kansainvälisyys ei kuitenkaan ole kielestä kiinni. Voimme olla kansainvälisiä myös suomeksi, sillä suomikin on kansainvälinen kieli. Suomi on vieras kieli sekä Suomen kieli ja kulttuuri ulkomaalaisille -ohjelman että suomen ja sen sukukielten maisteriohjelman opiskelijoille. Pelkästään SUMA-ohjelman opiskelijat edustavat yli kymmentä eri kansallisuutta, ja jos mukaan laskettaisiin SUKI-opiskelijat, eri kansallisuuksien määrä vähintäänkin kaksinkertaistuisi. Ulkomailla suomea voi opiskella yli 100 yliopistossa noin 30 eri maassa. Erilaisten eri puolilla maailmaa toimivien Suomi-koulujen määrää en edes lähtenyt selvittämään.

Suomen kielen kansainvälisyys ei kuitenkaan ole itsestään selvyys aivan kaikille. Yliopistomme hallinnossakaan ei aina olla aivan täysin perillä siitä, että meidän opetustarjontaamme kuuluu myös suomenkielinen kansainvälinen maisteriohjelma. Itse asiassa SUMA on Turun yliopiston ainoa sellainen maisteriohjelma, johon ei hyväksytä opiskelijoiksi lainkaan suomalaisia. Meidän ohjelmamme on siis koko yliopiston kansainvälisin maisteriohjelma.

Kirjoittaja hankki kansainvälisiä kokemuksia tämän marilaiskylän raitilla keväällä 2012.

Kirjoittaja hankki kansainvälisiä kokemuksia tämän marilaiskylän raitilla keväällä 2012.

Eräät Fennicumissa työskentelevät muistelevat myös aikoja, jolloin yliopiston kansainväliseksi toiminnaksi haluttiin laskea vain länteen suuntautuva ja mielellään englanniksi tehtävä yhteistyö. Me fennougristit teemme kuitenkin yhteistyötä lähinnä muiden suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvien kanssa, joista useimmat elävät Turusta itään. Sukukielten tutkimuksessa ei ole enää tapana puhua sukukansoista ja kansojen sukulaisuudesta. Emme siis muodosta suurta suomalais-ugrilaista heimoa vaan ajattelemme luonamme vierailevien sukukielten puhujien ja tutkijoiden olevan meille kansainvälisiä kontakteja. On aikoja, jolloin suomalaiset ovat suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen henkilökunnan kahvipöydässä vähemmistönä, kun pöydän ympärille on kokoontunut tutkijavieraita eri puolilta sukukansa-alueita. Kommunikaatiokielenä meillä ei yleensä ole englanti eikä edes venäjä tai budinos vaan suomi.

Olkaamme siis kansainvälisiä suomeksi! (Och samma på svenska.)

Elina Ahola

tohtorikoulutettava

suomalais-ugrilainen kielentutkimus

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)