Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Opiskelijan haasteet – ja miten niistä selvitään

Opiskelu on parhaimmillaan kiinnostavaa ja motivoivaa. Joskus se kuitenkin tökkii. Kannan sopo kokosi palstalleen yleisimpiä opiskelijan kohtaamia haasteita. Motivaation, lepäämisen, YTHS:n ja turvaverkon (ystävät, perhe, parisuhde, harrastukset) avulla niistä on mahdollista selvitä.

1. Stressi ja väsymys

Kauheasti tekemistä, eikä aika tunnu millään riittävän. Silti on vain pakko jaksaa, vaikka deadlinet paukkuvat ja stressimöykky vatsanpohjassa kasvaa päivä päivältä. Tunnistatko itsesi? Väsyttää, ärsyttää, ahdistaa ja tekisi mieli vain nukkua. Tai sitten nukkuminenkin on mahdotonta, kun miettii tekemättömiä asioita.

Ratkaisu: Lepää ja mieti, mistä suuri väsymys on saanut alkunsa. Onko kyseessä mahdoton työmäärä vai motivoimaton kurssi? Löytyykö syy haastavasta parisuhteesta, raha-asioista tai ehkäpä osa-aikatyön ja opiskelun yhdistämisestä? Vai oletko vain nukkunut huonosti?

Hyvä itsetuntemus on opiskelijan parhaimpia työvälineitä. Ota vain sen verran työtä, minkä verran tiedät jaksavasi tehdä. Tunnustele jaksamistasi ja kuuntele kehoasi. Ole armollinen, älä vaadi itseltäsi liikaa. Jos stressi käy ylivoimaiseksi, on ihan ok hautautua muutamaksi tunniksi peiton alle ja ottaa päiväunet. Tärkeintä on päästä ylös sängyn pohjalta ja tarttua työhön.

2. Masennus

Tuntuuko, ettei millään ole merkitystä etkä saa mistään kunnollista otetta? Masennus voi johtua siitä, ettei elämä ole mieleisellä mallilla. Myös epätietoisuus ja epävarmuus tulevasta stressaa usein opiskelijaa. Elämän kriisit, kuten sairaus, ero tai läheisen kuolema, ovat luonnollisia masennuksen syitä.

Ratkaisu: Jos masennuksen tuntemus on vain hetkellinen, tee jotain itsellesi mieleistä. Ulkoile, katso lempparitelevisiosarjaa tai juttele ystävälle. Jos masennus pitkittyy, ota yhteyttä YTHS:n henkilökuntaan. Siellä mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä sinua auttavat terveyden- ja sairaanhoitajat, yleislääkärit, psykiatriset erikoissairaanhoitajat ja sosiaalityöntekijät, psykologit ja psykiatrit. Heihin kannattaa ottaa yhteyttä varsinkin silloin, jos lähipiirissä ei ole luotettavaa kuuntelijaa ja auttajaa tai sinusta tuntuu, ettet pysy normaalin elämän vaatimuksissa mukana.

3. Jännittäminen

Tentti jännittää ja yleisön edessä puhuminen pelottaa: entä jos sanon jotain väärin? Vieraassa porukassa hengaaminen saa hikoilemaan. Mitä muut mahtavat minusta ajatella?

Ratkaisu: Jännittäminen on kehon luonnollinen fyysinen reaktio, eikä sitä pidä pelästyä. Sen voi jopa kääntää edukseen: hyvässä, jännittyneessä vireystilassa voi onnistua paremmin kuin täysin rentona.

Esityksen tai muiden mielipiteiden takia ei kannata menettää yöuniaan tai tuntea itseään huonoksi. Loppujen lopuksi vieraat hmiset ovat myötätuntoisia ja tietävät todennäköisesti itsekin, miltä jännittäminen tuntuu. Jokainen on aluksi ujo uudessa tilanteessa. Jos jännittäminen ei helpotu, voi siitä käydä puhumassa YTHS:llä. Myös yliopisto tarjoaa apua ujoille: esimerkiksi pakollisen puheviestinnän voi suorittaa ns. ujojen ryhmässä.

Janina Jokimies
Kanta ry:n sopo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)