Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Toomas halusi Riinalta

1.

Toomas halusi Riinalta. Se heitti savukkeensa hankeen ja sanoi haluavansa Riinalta. Se joi pullonsa tyhjäksi ja huusi haluavansa Riinalta. Sitten se katseli kaunista tähtitaivasta ja kuiskasi haluavansa Riinalta.

Riinan kieli oli Matiaksen korvassa. Matias hymyili humalaisen hymyä ja roikotti käsiään Riinan pakaroilla. ”Matias saatana!” sanoi Isometsä ja potkaisi Matiasta jalkaan. Riinan kieli oli Matiaksen niskassa. Matias avasi suunsa ja hörähti. ”Mulle myös”, sanoi Isometsä ja loi katseensa Riinan naamaan.

Toomas pudotti housut alas ja otti vehkeestään kiinni. Se piirsi virtsalla hankeen Riinan nimen ja hymyili ääneen. Se nosti housut ylös ja otti taskustaan askin. Sitten se poltti vielä yhden tupakan ja lauloi You’re My Heart, You’re My Soulin kertosäkeen.

Karoliinan hameessa oli reikä. Isometsä huusi Karoliinalle ja haukkui sitä halvaksi. Karoliinan kajaali valui poskipäistä suupieliin ja hame reisistä nilkkoihin. Isometsä laukesi nopeasti, Karoliina ei laisinkaan. Isometsän kortsussa oli reikä. Karoliina huusi Isometsälle ja haukkui sitä idiootiksi. Isometsän veri valui sieraimista huuliin ja siemenneste emättimeen. Karoliina järkyttyi kovasti, Isometsä ei laisinkaan.

Lehikoinen löysi laiturilta Toomaksen. Se juotti Toomakselle kiljua taskumatistaan ja puhui naisistaan. Toomas sanoi haluavansa Riinalta. Lehikoinen vastasi, että jokainen saa Riinalta. Toomas otti Lehikoista kurkusta kiinni. Lehikoinen meni paniikkiin, Toomas terassille. Toomas löysi terassilta Matiaksen. Se tarjosi Matiakselle savukkeen askistaan ja puhui naisistaan. Matias sanoi haluavansa Riinalta. Toomas vastasi, että jokainen saa Riinalta.

Riinan käsi oli Pellen housuissa, Pelle pilvessä. ”Kääri toinen”, Riina sanoi ja puristi Pellen elintä. Pelle rutisti purut tupakastaan ulos ja lätkäisi penkille sätkäpaperin. Pellen käsi oli Riinan pussissa, Riina pilvessä. ”Ei tästä riitä”, Pelle sanoi ja ravisti Riinan säkkiä. Riina lukitsi Pellen huoneesta ulos ja poltti sen loput tupakat.

Toomas osti Santerilta satsin ja maksoi siitä liikaa. ”Kai tämä kolisee?” Toomas kysyi, ja Santeri sanoi kyllä, vaikka totuus oli ei. Toomas nosti maasta lakin ja painoi sen päähänsä. ”Kai näytän hyvältä?” se kysyi, ja Matilda sanoi kyllä, vaikka totuus oli ei.

Matias kysyi Pelleltä, missä Riina on, ja Pelle kysyi Matiakselta, missä sen viina on.

Matias oli lyödä Pelleä nyrkillä otsaan mutta tuli toisiin aatoksiin. Se löysäsi vyötään ja iski sillä Pelleä nivusiin. Pelle kiljui ja romahti polvilleen, Matias tulistui ja löi Pelleä uudelleen. ”En tehnyt mitään”, Pelle sanoi, mutta Matias ei uskonut mitään, mitä Pelle sanoi.

Toomas sai Poksilta bongin ja neljä loista. Olavi poltti eniten, Toomas vähiten, mutta Toomakselle riitti, että sai silmistään punaiset ja haaveilla Riinan rinnoista. Toomas tiesi, että Riina hiisaa, ja se tiesi, että Riinalta saa, jos hiisaa.

Ullan nenä oli ikkunassa ja silmät Toomaksessa. Se kehui Toomaksen hiuksia, hymyä ja omintakeista musiikkimakua. Matildan naama oli peilissä ja huulet siiderissä. Se kysyi Ullalta, onko kukaan suudellut Essiä, Ninniä tai Terhon Tarua. Ulla sanoi, ettei se tiedä, sillä sitä Ulla ei siedä, jos Matilda saa tietää.

Toomakselle tuli ruohosta jano ja se alkoi niellä kuistilla lunta. ”Riina”, se sanoi lumi suussa ja ihaili hopeista täysikuuta. Silloin Riinan korkokengät kopisivat vasten kuistin puuta, ja Toomas tärisi kun tajusi elävänsä näkemäänsä unta.

 2.

Riina tuli pihalle ilman housuja ja kysyi joltakulta tulta. Toomaksen katse rakasteli Riinan reisiä ja kuola valui alas sen suusta. Se nosti sormensa ylös ja päästi äänen, mutta Riina oli jo saanut tulta joltakulta muulta.

Karoliinan vatsassa oli litra likööriä ja mahdollisesti lapsi. Isometsä oli jo kaatanut jo yhden naisen ja illan tavoitteena saada kaksi. Karoliina antoi Isometsälle mustelman, Isometsä Karoliinalle verisen suudelman. Karoliina repi Isometsän t-paidan palasiksi ja alkoi kiljua. Isometsä pohdiskeli, olisiko Lehikoisella yhä jäljellä sitä Kinnusen keittämää kiljua ja antoi Karoliinan kiljua.

Toomas hoiperteli vessaan ja lukitsi itsensä sinne. Sitten se sammutti valon ja vei kätensä sinne. Toomaksen ranne rakasteli Riinan reisiä kaksi ja puoli minuuttia. Sitten se tuli vessasta takkahuoneeseen ja jäi seisomaan sinne. Se katseli ikkunasta ulos ja totesi vievänsä sormensa vielä tänä yönä Riinan sinne.

Matiaksen kieli oli syvällä Riinan hiuksissa. Riina vaikeni ja lannistui, mutta Matiaksen tahto lisääntyä vain lisääntyi. ”Missä Olavi on?” kysyi Riina, mutta Matias ei vastannut; sitä ohjelmoi eläimellinen kiima. Matiaksen käsi oli Riinan reidellä. Riina jäätyi kananlihalle. ”Tosi kylmä”, sanoi Riina, mutta ilahtui, kun Olavi tuli pihalle.

Toomas kieltäytyi, Lehikoinen painosti. Toomas kieltäytyi, kunnes Lehikoinen luovutti. Toomas halusi Riinalta. Lehikoinen sanoi, ettei Ulla ole pinnallinen. Toomas lisäsi, ettei myöskään rinnallinen. Lehikoinen haukkui Toomasta tolloksi, Toomas ei. ”Oma on häviösi”, Lehikoinen sanoi ja vei Toomakselta oluen.

Riina sai Olavilta pillerin ja otti niitä joko yhdeksän tai kymmenen. Se teki hankeen lumienkelin ja vei navan alle kämmenen. Olavi karjaisi, kun laukesi, ja Riina nielaisi, kun ulko-ovi aukesi.

Ulla meni tanssilattialle ja laittoi Modern Talkingia soimaan. Toomas tuli tanssilattialle ja kysyi, kuka laittoi Modern Talkingia soimaan. Ulla kertoi, että hän, ja Toomas kiinnostui Ullasta vähän. Sitten Toomas pysäytti Ullan kappaleen ja vaihtoi yhtyeen Museen, mutta Riina ei tullut tanssilattialle, vaikka Toomas oli vaihtanut yhtyeen Museen.

Matias painoi Riinan ruhon hankeen ja upotti sen kasvot lumeen. Kun Riina sitten nosti nietoksista päänsä, sen naama oli sininen ja jäässä. Kun Matias sitten yritti Riinan sisään päästä, sen siitin oli löysä ja niin ikään jäässä. Matias kiroili, kun sätti hangessa eturauhastaan, ja Riinan suu hymyili, kun makasi lumessa selällään ja sen silmät katselivat kaunista tähtitaivasta.

Isometsä rysähti seinästä läpi ja kutsui Toomaksen saunaan. Se nauroi, kun Toomas vertasi Ullan rintoja laudelautaan. Sitten se juotti Toomakselle ja kiukaalle kaljan ja nosti isoille tisseille isänmaallisen maljan ja alkoi puhua naisistaan vielä lisää, kun joku raahasi myös Riinan saunaan sisään.

3.

Toomaksen katse rakasteli Riinan reisiä ja hiki valui alas sen suusta. Isometsä flirttaili Riinalle ja haukkui sitä säälittäväksi. Riinan ruho nojasi lauteita vasten ja katseli saunan kattoa. Toomaksen keho halusi tehdä lapsen ja tuijotti siksi Riinan jalkoja. Isometsä vinoili Riinalle ja kehui sitä seksikkääksi. Riinan katse vajosi kohti lattiaa ja vesi valui alas sen suusta.

Ulla voiteli itselleen leivän ja joi karahvista viiniä. Pelle tuli Ullan luokse ja kysyi, miksi joku kuunteli sitä Musen surkeaa biisiä. ”Se oli Toomas”, sanoi Ulla ja tapitti Pellen suklaanruskeita silmiä. ”Luulin, että Riina”, vastasi Pelle, ja se huvitti Ullaa, jonka pupillit laajenivat ja koristivat sen sieviä ripsiä.

Toomas mutisi ja heitti löylyä, kun Isometsä hirnui ja hiveli Riinan hiuksia. Riina avasi toisen silmänsä ja ujelsi hiljaisesti. ”Mikä fiilis?” kysyi Isometsä kyynisesti. Riina ei vastannut eikä Isometsä olisi edes kuunnellut. Toomas tutisi ja näki tähtiä, kun Isometsä huohotti ja hyväili Riinan reisiä. Sitten Riina avasi suunsa ja äänehti pahoinvoivasti. ”Hyvä fiilis”, sanoi Isometsä iloisesti, mutta valahti vitivalkoiseksi, kun Riinan suusta tuli ulos leikin lopputulos.

Karoliina joi Lehikoisen kiljua ja tanssi sen kanssa valssia. Sitten se lensi kaaressa seinään kun Isometsä taklasi sitä selkään. ”Riina oksensi mun päälle”, Isometsä huusi ja poistui paikalta, muttei vilkaissutkaan kaunista tähtitaivasta.

Riina nousi istualleen ja levitti oksennustaan lauteisiin. Toomaksen sydän löi tauotta ja käsi heitti kiukaalle vettä. Riina alkoi selvitä koomasta ja katsella Toomasta. Sen pää oli silti sekaisin ja se tarvitsi kipulääkettä. Toomas tuijotti kiuasta ja puhui Riinalle asioita illastaan. ”Missä kaikki on?” kysyi Riina, mutta Toomas ei vastannut; sitä ohjelmoi paniikkikohtauksen piina.

Ullan kieli oli Pellen suussa. Pelle hymyili ihastuneen hymyä ja kietoi kätensä Ullan ympärille. ”Pelle perkele!” sanoi Lehikoinen ja kannusti rakastavaisia tohkeissaan. Ullan kieli oli Pellen huulessa. Pelle avasi silmänsä ja katseli Ullan silmiä. ”Älkää lopettako”, Lehikoinen sanoi ja joi taustalla kaljaa.

Toomas halusi Riinalta. Se laski löylykauhan kiuluun ja sanoi haluavansa Riinalta. Se laski kätensä Riinan reidelle ja huusi haluavansa Riinalta. Sitten se katseli Riinan oksennuksesta värjäytyneitä huulia ja kuiskasi haluavansa Riinalta.

Eetu Lehtinen

Kommentointi on suljettu.

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)