Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Lähtöselvityksessä tulevaisuuteen

Tiedätkö, minkä yhteisen tekijän esimerkiksi  Bill Gatesin, Mark Zuckerbergin, Steve Jobsin, Jack Kerouacin ja William Faulknerin elämäntyöt jakavat? Heistä jokainen on tavalla tai toisella oman alansa nero, mutta heitä yhdistää tunnetusti myös yliopisto-opintojen keskeyttäminen. Tämän kaltaiset menestystarinat kuulostavat lähes myyttisiltä, ja yleensä kerralla onnistumisen kuvaa onkin paisuteltu. Opintojen hyötyä niiden yhteydessä harvoin korostetaan, mutta olisi kohtuutonta väittää, etteikö yliopisto olisi antanut osaansa urien edellytyksille. Mahdollisuus siihen, että oma intohimo valjastaisi saavutetut taidot uudeksi uraksi jo kesken opintojen, tuntuu kuitenkin lähes mahdottomuudelta tavallisen suomen kielen opiskelijan näkökulmasta. Miksi ihmeessä?

Opiskelua en suosittele kenenkään jättävän kesken, mutta tosiasia on, että suomen kielen opiskelijalla on näköpiirissään monta lähtöruutua, joista on mahdollisuus lähteä keräämään ilmaa siipien alle jo opiskellessa. Seuraavassa listaan neljä esimerkkiä mahdollisuuksista ottaa kohtalo omiin käsiinsä vaikka heti:

1) Toimittajaksi, kolumnistiksi tai kirjailijaksi

Suomen kielen opiskeleminen johtaa kielen laaja-alaiseen asiantuntijuuteen, mutta jo perusopintojen jälkeen käytettävissä on kilpailukykyinen pakka kielenhuollon osaamista. Kun pitää Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaan kätensä ulottuvissa, voi luoda valmiita ja virheettömiä tekstikokonaisuuksia alati pienenevällä vaivalla. Näinä Nazisin taistelujen aikoina kielenhuollon näkökulmasta laadukas tuotanto on arvossa arvaamattomassa, sillä erillisiä oikolukijoita ei kaikissa julkaisuissa hyödynnetä.

Mistä sitten pitäisi aloittaa? Julkisen kirjoittamisen makuun pääsee helposti ottamalla yhteyttä Kielekkeen toimitukseen. Kun tekstiä syntyy sellaiset määrät, että tilaa on jätettävä muillekin oman ainejärjestön lehteen kirjoittaville, on Turun ylioppilaslehti seuraava luonteva vaihtoehto. Mikään ei silti pakota rajoittamaan julkaisuja yliopistolle. Turun seudulla on useita pienempiä ja pari suurempaakin lehteä. Tarjoa juttujasi sitkeästi – saatat huomata olevasi täysiverinen toimittaja tai kärkäs kolumnisti jo kandidaatiksi valmistuessasi. Kirjailijaksi himoavan vastaavasti kannattaa suunata katseensa esimerkiksi Kammio ry:n julkaisuihin, jotka tarjoavat kanavan tuoda opiskelijoiden kirjalliset kädenjäljet kaikkien luettavaksi.

2) Opettajaksi

S2- tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden hankkiminen on yksi syy opiskella suomen kieltä, mutta minkään tietyn etapin saavuttamiseen ei tarvitse odottaa sillä ajatuksella, etteikö opettamista voisi kokeilla aiemmin. Opettajille tarvitaan sijaisia jatkuvasti, ja tässä oman aloitteellisuuden tueksi  tarjoutuu Kannan sijaislista. Sen kautta on mahdollisuuksia saada sijaisuuksia, joihin käsiksi pääsemisen ainoana kriteerinä ei ole kokemus tai pedagogisten opintojen suorittaminen: toisinaan tarvitaan tekijää, jolla on mahdollisuudet työskennellä ihan reilusti kaukana Turun keskustasta, joskus taas etsitään ihmistä, joka on valmis sijaistamaan pitkän kauden.

Perinteinen kouluopetus ei ole ainoa tapa työskennellä opettamisen parissa. Vaihto-opiskelijat, ja toisinaan yliopiston henkilökuntakin, tarvitsevat tukea suomen kielen kieliopin haltuunottamisessa. Kannalta kysellään säännöllisesti, olisiko piirissämme opiskelijaa, joka ehtisi tukiopettamaan kieliopin haastavimpia yksityiskohtia. Tällainen työskentely on täysin toisenlaista kuin luokan edessä seisominen. Suurelta haasteelta voi tuntua esimerkiksi suunnitella jonkinlainen opintosuunnitelma tapauksessa, jossa tukiopetuksen tarve on laaja. Entä jos haasteen kohtaaminen johtaakin onnistumiseen, jossa ylität itsesi?

3) Tutkijaksi

Oletko kokenut tunteen, että asioiden tarkastelu on elämäntyösi? Tutkimustyön kauneus tuskin avautuu monelle ennen yliopistoa, harvalle vielä perusopintojen aikanakaan, mutta edes yllättävää kutsumusta ei tule kavahtaa. Tutkimuksesta kiinnostuneen suomen kielen opiskelijan etuna on tietysti tieteenalan aiemman tutkimuksen ja tutkittavan materiaaliin helppo saatavuus ja laajus. Fennistiikan alalla tehdään äärimmäisen monipuolista tutkimusta, ja vasta tämän ymmärtäminen saattaa johtaa oivallukseen siitä, että alalla voi tutkia juuri sitä, mistä on aina ollut kiinnostunut.

Tutkijaksi ryhtyminen kuulostaa monien mielestä vaikealta. Onko se sitä? Varaa aika oppiaineen henkilökunnan vastaanotolle ja kysy, miten tutkimuksen alkuun voi päästä. Jos et ole tehnyt tätä, et voi väittää mitään. Otollisia hetkiä tutkimustyön mahdollisuuksien pohdintaan ovat tietysti opinnäytetyöseminaarit, mutta jos tiedät suuntasi jo ennen tätä, on odottaminen turhaa. Loppuelämäsi ensimmäinen päivä on tänään – tai viimeistään sinä viikonpäivänä, kun tavoittelemasi vastaanotto on avoinna!

4) Vaikuttajaksi

Yhteiskunta tarvitsee ihmisiä, jotka ovat valmiita ilmaisemaan ja perustelemaan kokonaisen ihmisjoukon mielipiteen. Vallan vahtikoirana tai kahvankääntäjänä toimiminen tulee helposti miellettyä pelkästään puolueisiin, kuntiin ja valtioon liittyvänä toimintana, mutta näin se ei ole. Yliopisto on rakenne, jossa opiskelijallakin on sananvaltaa, ja sitä voidaan käyttää monilla tasoilla. Edunvalvonnan kärkenä toimii ylioppilaskunta TYY, jonka edustajistoon ja hallitukseen tarvitaan rohkeita ja kyvykkäitä ihmisiä. Kokemusten hankkimisen voi kuitenkin aloittaa esimerkiksi aine-, tiedekunta- tai vaikkapa harrastejärjestötyöstä.

Havaintojeni mukaan usea suomen kielen opiskelija on kiinnostunut vaikuttamisen mahdollisuuksista, mutta tavatonta ei ole, että työ näyttäytyy esimerkiksi koulutuspoliittisen kielenkäytön vuoksi liian vaikeaselkoisena. Näetkö tässä saman mahdollisuuden kuin minä? Asioiden riisuminen jargonista on esimerkki haasteesta, johon suomen kielen asiantuntijaksi pyrkivä olisi oikea henkilö tarttumaan: selittävämpää koulutuspolitiikkaa yliopistolle, nyt! Ei vaikuttamisenkaan tarvitse pysyä akateemisessa karsinassa: laajemmin seuratusta työstä  hyvä esimerkki on sukupuolentutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestön ylläpitämä F-blogi.

Klaus Kurki

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)