Kurssista saadut opintopisteet eivät aina vastaa opiskeluun vuodatettua panostusta. Tämän saivat kokea vuosi sitten syksyllä kirjallisen viestinnän kurssin suorittaneet.

Vuoden 2011 fuksit ja muutamat muut samalla kurssilla olleet muistavat Turun Sanomat -työn varmaan koko loppuikänsä. Kertauksen vuoksi todettakoon, että luimme kirjallisen viestinnän kurssin ohella oman vastuuosastomme sivuja Turun Sanomista joka päivä kuukauden ajan ja korjasimme samalla joka ainoan kielivirheen, joka eteemme sattui. Sitten tapasimme ja teimme yhteenvedon virheistä kerran viikossa. Yksi tapaaminen kesti muutaman tunnin.

Tämän lisäksi kävimme neljällä luonnolla ja monen kymmenen tunnin edestä harjoitusryhmissä. Ahersimme myös kielenhuoltokotitehtävien ääressä sekä teimme kielenhuoltoesityksen tunnille (lue: usean tunnin työn), kokonaisesityksen Turun Sanomille (lue: todella suuren työn) ja vieläpä usean sivun raportin opettajalle (lue: hulluuden rajoja hipovan määrän työtä). Koko komeuden päälle kävimme vielä tentissä ratkomassa pari sivua hankalia nippelitietotehtäviä, selasimme Kielenhuolto-oppaan kannesta kanteen ja tutustuimme vieläpä Virittäjiin ja Kielikelloihin. Tämä kaikki vaiva kolmen opintopisteen vuoksi!

Tietysti kurssista oli paljon hyötyä. Erityisesti Turun Sanomat -työssä tietoa pääsi soveltamaan käytäntöön, mikä on opiskeluissa harvinaista. Vaikka Turun Sanomien kielenkäyttö ei olisikaan kovin paljon saarnauksemme jälkeen parantunut, ainakin muistutus kieliasioiden tärkeydestä oli terävä. Sittemmin kurssia on muutettu niin, että osa töistä on siirretty kokonaan toisen kurssin vaivoiksi. Tämä on osoitus oppiaineemme henkilökunnan luonteen hienoudesta. Kiitos kaunis kaikkien meidän kurssilla olleiden puolesta, vaikka uudistus ei meitä autakaan! Legenda maahan kuopatusta kurssista elää yhä.

Janina Jokimies