Verkko-Kieleke suomen kielen opiskelijoiden lehti

Verkko-Kieleke
Kohti uudistunutta tiedekuntaa

Turun yliopisto on viime aikoina ollut monien muutosten kohteena. Uusi yliopistolaki ja sen mukanaan tuomat hallintorakenteen muutokset ovat uudistaneet tiedekuntia koko yliopiston osalta. Muutosten aika ei ole vieläkään ohi, ja tulevaisuudessa monet suurista muutoksista tulevat kohdistumaan juuri humanistiseen tiedekuntaan – siis myös meihin fennisteihin.

Kuten valitettavan usein, tulevien muutosten taustalla on tälläkin kertaa taloudellinen tilanne. Humanistisessa tiedekunnassa se on tunnetusti niin heikko, ettei tiedekunnan tuloksellinen toiminta ole nykyisellään enää kannattavaa. Tuleviin muutoksiin on osaltaan vaikuttanut myös opetus- ja kulttuuriministeriön uusi rahanjakomalli, jossa tiedekunnan saama rahoitus suhteutuu entistä kiinteämmin opetuksen ja opiskelun tehokkuuteen. Jotta humanistinen tiedekunta säilyisi elinvoimaisena myös tulevaisuudessa, on säästettävä jostakin ja tehostettava opintoja.

Säästötoimiin ja opintojen tehostamiseen tiedekunnassa ollaan ryhtymässä monin eri tavoin. Ensinnäkin tiedekunta uudistaa koko tutkintorakenteensa, ja toiseksi se aikoo jatkossa säästää vuokrakuluissa uudistamalla tilaratkaisujaan. Opintoja aiotaan tehostaa myös lisäämällä opinto-ohjauksen määrää sekä kehittämällä eri oppiaineisiin opinto- ja urapolkuja opiskelua ja työelämään siirtymistä tukemaan. Näiden seikkojen tärkeyttä painotimme myös Kannan kurssipalautekeskustelussa, jossa välitimme jäsenistön mietteitä oppiaineen henkilökunnalle. Lisäksi tiedekunnassa tullaan huomioimaan ministeriön esittämän rahanjakomallin vaatimukset.

Uudessa rahanjakomallissa tiedekunnat ja oppiaineet saavat lisärahoitusta ainoastaan niiden opiskelijoiden perusteella, jotka suorittavat vuoden aikana vähintään 55 opintopistettä tai valmistuvat maistereiksi. Tällä hetkellä vain noin 60 prosenttia humanistisessa tiedekunnassa aloittaneista opiskelijoista valmistuu ja vain alle 20 prosenttia suorittaa  lisärahoituksen saamiseksi vaaditun opintopistemäärän vuosittain. Vaikka suomen kielen oppiaineen osalta vastaavat prosenttiluvut eivät tuskin ole aivan yhtä huonot, ovat luvut silti huolestuttavia. Monet opetushenkilöstön jäsenet ovatkin korostaneet myös yksittäisen opiskelijan vastuuta tuloksellisuuden parantamiseksi.

Tutkintorakenteen uudistuksella pyritään puolestaan tiivistämään oppiaineiden välistä yhteistyötä ja tekemään oppiaineiden välisiä rajoja matalimmiksi. Uudessa tutkintorakenteessa esimerkiksi kaikilla taiteiden tutkimuksen ja historian oppiaineilla olisi tulevaisuudessa yhteiset perus- ja ehkäpä jopa aineopinnot. Erikoistuminen nykyisen kaltaisiin pääaineisiin tulisi tapahtumaan vasta maisterivaiheen opinnoissa. Samaa toimintamallia on kaavailtu toteutettavaksi myös kulttuuri- ja kieliaineissa. Tällainen oppiaineiden välinen yhteistyö mahdollistaisi opetuskuluissa säästämisen. Se tarjoaisi opiskelijoille mahdollisuuden laaja-alaiseen opiskeluun entistä vapaammin ja lisäisi todennäköisesti myös opiskelijoiden vuosittain suorittamien opintopisteiden määrää.

Tutkintorakenteen uudistus ei rajoitu pelkästään opetussuunnitelmien muuttamiseen.  Uudistus tulee koskemaan lisäksi pääsykokeita. Kuten opintojenkin osalta, myös eri oppiaineiden pääsykokeet on tarkoitus yhdistää. Tulevaisuudessa humanistisen tiedekunnan hakukohteina olisi vain seitsemän oppiainekokonaisuutta, ja valituksi tultuaan opiskelija voisi suorittaa opintoja kaikista kokonaisuuden oppiaineista. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kaikilla vierailla kielillä olisi tulevaisuudessa yhteinen pääsykoe. Suunnitelmien alla on ollut jopa suomen kielen yhdistäminen osaksi vieraiden kielten pääsykoetta. Yhteisillä pääsykokeilla pyritään varmistamaan tasapuolinen opiskelumahdollisuus eri oppiaineiden välillä ja välttymään jokasyksyiseltä sivuaineiden hakuprosessilta.

Juslenian purkamisen myötä siellä nykyisin olevat oppiaineet muuttavat Signumin, Rosetan ja Fennicumin tiloihin. Folkloristiikan sekä kansa- ja uskontotieteen oppiaineet siirtyvät puolestaan muiden taide- ja kulttuuriaineiden kanssa Sirkkalaan. Suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen lisäksi Fennicumilla tulisi tulevaisuudessa toimimaan saksan, venäjän, italian, espanjan sekä pohjoismaisen ja klassillisen filologian oppiaineet. Jotta kaikki edellä mainitut kieliaineet mahtuisivat samaan rakennukseen, tullaan tilojen käyttöä järjestelemään uudelleen ja nykyiset Fennicumin kirjastotilat remontoidaan opetustiloiksi. Uuden Juslenian tilalle suunnitellun rakennuksen on tarkoitus valmistua parin–kolmen vuoden päästä. Uuteen rakennukseen humanistisen tiedekunnan oppiaineet eivät ole kuitenkaan palaamassa.

Vaikka eri oppiaineiden opintojen ja pääsykokeiden yhdistämisessä on paljon etuja, painaa monen opiskelijan mieltä varmasti huoli tasokkaan oppiainekohtaisen opetuksen säilymisestä. Myös se, kuinka esimerkiksi tilamuutokset, pääsykokeet ja maisterivaiheen opintoihin erikoistuminen tultaisiin käytännössä toteuttamaan arveluttaa. Useimmiten muutokset tuovat mukanaan kuitenkin myös paljon hyvää, ja saammepahan ainakin vaihtelua!

 

Matilda Herjanto, Kannan puheenjohtaja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Toimitus

Toimitus:
kieleke[at]lists.utu.fi

Kielekkeen päätoimittajat:
Karoliina Posti (kaepos)
Noora Vesterinen (nomave)
Iida Virtanen (iijovir)