Kun saavuin Turkuun pääsykokeisiin keväällä 2013, kaverini osoitti minulle Brinkkalan talon ja Vanhan Suurtorin Tuomiokirkon kupeessa.

”Tuossa julistetaan sitten aina joulurauha”, hän kertoi.

”Ai, onpa se pieni paikka”, minä kommentoin. Televisiossa se näyttää isommalta.

Joulurauhan julistus on se, joka aloittaa monen suomalaisen joulun vieton. Minulle se on aina ollut kiinteä osa joulua, nimenomaan television ääressä. Nyt kun olen kuluttanut Turun katuja jo yli vuoden verran, on aika perehtyä siihen, mistä joulurauhan julistuksessa on oikeastaan kyse.

Rauhan julistaminen on osa vanhaa pohjoismaalaista lainsäädäntöä. Silloin julistettiin useita erilaisia rauhoja, kuten markkinarauha, olutrauha ja käräjärauha. Turun ensimmäisestä joulurauhan julistuksesta ei ole tietoa, mutta 1200-luvulla jo tunnettiin joulurauhan käsite ja se julistettin silloin kaikissa valtakunnan kaupungeissa.

Rauha julistettiin kahdenkymmenen päivän ajaksi ja sinä aikana tehdyistä rikkeistä rangaistiin ankarammin kun muulloin. Rauha katsottiin tarpeelliseksi, sillä joulun seudun lomapäivät saivat ihmiset käyttäytymään huonommin. Vuodesta 1889 lähtien joulurauhalla ei ole kylläkään ollut minkäänlaista oikeudellista merkitystä.

Alun perin rauha on julistettu ruotsiksi, mutta vuonna 1711 se on tiettävästi julistettu myös suomeksi, mitä jotkut aikalaiset pitivät tosin ”kauheana onnettomuutena”. Nykyään on jopa mietitty sitä, pitäisikö joulurauha julistaa myös englanniksi, mutta tällä hetkellä pysytellään vielä kahdessa kotimaisessa.

Nykyinen julistus, joka alkaa tutuilla sanoilla ”Huomenna, jos Jumala suo”, perustuu kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta. Turun palossa vuonna 1827 maistraatin koko arkisto tuhoutui, vieden julistuksen mukanaan. Samaisen palon jälkeen rauha siirryttiin julistamaan raatihuoneelta Brinkkalaan. Nykyinen julistus on suomennettu 1880-luvulla ja sitä säilytetään nahkalieriössä, jossa on Turun kaupugin sinetti vuodelta 1309.

Vanhimpia kopiota Turun joulurauhasta on löydetty Porin maistraatista. Tekstit ovat peräisin 1600-luvulta. Silloin kansaa kehoitettiin muun muassa ”wiriäst edzimän Jumalan huonetta” ja kiellettiin ”ylen syömys ja juopumus, iosta sijwotoin elämänkerta elcunca saa”. Lopuksi toivotettin ”idze cullegin hyfwä, terwelistä ja onnelista Joulun Juhla caices rauhasa ia sowinos”.

Joulurauhaa on julistettu lähes katkoksitta, mutta tiedetään, että isovihan aikana vuonna 1721 se jäi julistamatta. On myös todennäköistä, että Venäjän vallan alkuaikoina rauha jäi joskus julistamatta, samoin vuonna 1917, jolloin Turussa oli miliisien kapina ja Brinkkalan talon parvekkeella sijaitsi venäläisen sotaväen kuularuisku. Talvisodan aikana vuonna 1939 pelättiin kaupungin pommitusta, joten suuria yleistilaisuuksia välteltiin, eikä rauhaa julistettu silloinkaan.

Turku ei ole ainoa kaupunki, jossa rauha julistetaan, vaan se tehdään muun muassa myös Naantalissa, Porissa, Porvoossa, Raumalla, Torniossa ja Uudessakaupungissa. Turun joulurauhan julistus on kuitenkin ehdotomasti tunnetuin ja seuratuin. Se on radioitu vuodesta 1935, televisioitu 1983 ja lähetty internet-lähetyksenä vuodesta 2006 lähtien.

Turun joulurauhan julistus on siis tapahtuma, jonka historia kantaa juurensa kauas menneisyyteen. Valitettavasti kirjoittaja joutuu seuraamaan sitä tänäkin vuonna television välityksellä, mutta jonakin vuonna olisi mukavaa päästä itse paikan päälle ja olla osana turkulaista joulunviettoa.

Anna Mattila

Näin joulukuun puolessa välissä Brinkkalan parveke on vielä paljas, mutta jouluaattona se koristellaan punaisella veralla ja parvekkeen etukaiteelle asetetaan 1500-luvulla Tanskasta sotasaaliiksi ryöstetyn kuvaraamatun jäljennös.

Lähteet:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Joulurauha (katsottu 11.12.2014)

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/292262/Turun+joulurauha+luetaan+yha+sitkeasti+kahdella+kotimaisella (katsottu 11.12.2014)

Virmavirta, Jarmo: Suomen Turku, Otava 2004

Salokorpi & Lehmusoksa: Joulun aikaan, Otava, 1998