Kirje vanhalta fuksilta uudelle

Ensimmäinen vuosi pitää sisällään paljon kaikkea uutta: uudet ympäristöt, uudet systeemit, uudet ihmiset, jne. Osa on muuttanut jostain kauempaa, osa ei tunne täältä ketään, osa ei yhtään tiedä mitä odottaa alkavilta opinnoilta. On normaalia, että se kaikki jännittää. Näin suurta muutosta elämässä kohtaa kuitenkin aika harvoin.

Sitä varten orientaatioviikoilla neuvotaan ja kerrotaan vähän kaikesta, mitä tarvitsee täällä tietää, joten liikaa huolta ei kannata siitä ottaa. Mistä kaikki löytyy, miten opinnot toimii, ja paljon muuta uudelle opiskelijalle tärkeää käydään kyllä läpi. Tosin ymmärrettävää on myös, ettei tietovyörystä jää paljoa kiinni muistiin. Siksi kannattaa jo alusta asti rohkeasti tulla kyselemään eri asioista. Monet vanhemmistakin opiskelijoista muistavat alun hämmennyksen ja osaavatkin usein ohjata.

Yliopistossa opiskelu eroaa aiemmista opinnoista melko paljon. Vapaudesta ja joustavuudesta huolimatta opinnot voivat olla raskaita, ja varsinkin alussa voi vaatia totuttelua. Älä siis haali itsellesi liikaa työtä. Kiinnostavia kursseja ehtii suorittaa myöhemminkin. Vapaus tuo mukanaan vastuuta, joka tarkoittaa myös vastuuta omasta jaksamisesta. Sen lisäksi sinulla on on aiempaa enemmän vastuuta omasta oppimisesta ja opintojen suunnittelusta. Joillekin tällainen tapa opiskella sopii paremmin kuin toisille. Joka tapauksessa on hyvä muistaa, että kaikkea ei tarvitse vielä tietää. Voit kokeilla joitakin kursseja ja sitten muuttaa mieltäsi – se ei ole niin vakavaa.

Kaikesta jännityksestä ja huolista huolimatta kannattaa rohkeasti tulla mukaan ja tutustumaan! Vastassa on varsin vastaanottava porukka väkeä, josta myös apua ja tukea uusille fukseille löytyy omasta kokemuksesta helposti. Vanhempia opiskelijoita ei siis todellakaan kannata pelätä. Myös fuksiryhmän kesken on hyvä tutustua, vietätte kuitenkin ensimmäisen vuoden pitkälti keskenään ja kaiken toiminnan ja tapahtumien keskellä helposti ystävystyy muihin. 

Vaikka on kivaa, että tapahtumia ja uusia ihmisiä on paljon, välillä se voi olla myös uuvuttavaa. Siksi on tärkeää muistaa myös omat rajat ja jaksaminen. Lupaan, että vaikka alussa jäisikin väliin yhdet bileet, sosiaalista elämääsi ei ole tuhoon tuomittu. Jää välillä kotiin ja vietä aikaa sen kaikkein tärkeimmän ihmisen kanssa – itsesi. Kuulostele hiljaisuudessa omia tunteitasi ja ajatuksia uudesta elämänvaiheesta. Luulen, että lopulta elämä kuitenkin menee, kuten pitääkin.

Onnea opiskelupaikasta! Nähdään syksyllä :) 

Kosmos Kivinen & Milana Uutela
Kirjoittajat ovat viime vuoden fukseja Sugrista ja Kannasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *