Työelämä tuntuu muuttuvan koko ajan epävarmemmaksi. Laaja-alaisilla moniosaajilla on kuitenkin hyvät eväät pärjätä alati muuttuvassa työelämässä.
Olet innostunut monesta asiasta. Haluat opiskella sivuaineita monitieteisesti eri tiedekunnista. Sinun on vaikea määrittää yksiselitteisesti, millaiset teemat tai työtehtävät kiinnostavat sinua eniten. Uuden oppiminen tuntuu johtavan aina vain uusien mielenkiintoisten asioiden äärelle.
Kuulostaako tutulta? Jos kuulostaa, saatat hyvin olla matkalla moniosaajaksi kuten allekirjoittanutkin!
Tässä tekstissä pohdin, millaisena työelämä näyttäytyy moniosaajan lasien läpi. Kerron, miten opintoni valmistivat minua työelämään moniosaajana sekä miten kehitän osaamistani työn ohessa.
Aloitetaan kuitenkin paneutumalla moniosaajuuden luonteeseen.
Mikä ihmeen moniosaaja?
Työpsykologian tohtori ja valmentaja Inkeri Ruuska pohtii moniosaajuutta teoksessaan Moniosaamisen renessanssi : opas työelämän edelläkävijöille (vahva lukusuositus!). Myös inspiraatio tämän tekstin kirjoittamiseen lähti liikkeelle juuri kyseisestä teoksesta. Moniosaajuuteen voit perehtyä myös Ruuskan vieraskynässä ammattiliitto Specian sivuilla.
Ruuskan teoksesta käy ilmi, että moniosaajalla viitataan ihmiseen, joka kokee olevansa kiinnostunut laaja-alaisesti useasta eri alasta tai teemasta. Moniosaajat loistavat niin sanotuissa siirrettävissä tai pehmeissä taidoissa. Näitä ovat esimerkiksi valmius oppia nopeasti uutta ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia.
Ruuska korostaa, että laaja-alaisuudestaan huolimatta myös moniosaajilta löytyy osaamisen ytimiä eli alueita, joiden ympärille syvempää osaamista voi rakentaa. Itselläni tällaisia osaamisen ytimiä ovat esimerkiksi opinnoista saamani tekstiosaaminen ja työelämässä kehittyneet viestijän taitoni.
Mahdollisia moniosaajan urapolkuja on yhtä monta kuin moniosaajiakin. Generalistin mentaliteetti ja siirrettävät taidot mahdollistavat esimerkiksi toimialalta tai työtehtävistä toiseen hyppäämisen – laajalle pohjalle kun on helppo rakentaa myös kokonaan uutta osaamista.
Ruuska tuo teoksessaan esiin, miten myös työn tekemisen tavat ovat murroksessa, ja ihmisten elämäntilanteet vaihtelevat. Kokopäiväinen palkkatyö yhdelle työnantajalle ei olekaan ainoa vaihtoehto järjestää työelämänsä.
Moniosaaja voi vaikkapa olla osa-aikaisessa työsuhteessa palkansaajana ja pyörittää samalla yritystoimintaa. Tällöin työsuhde tuo perustason taloudellista turvaa ja vähentää yritystoiminnan riskiä. Toiselle taas sopii kokopäiväinen freelancerius tai monenlaisen eri yritystoiminnan yhdistäminen.
Erilaisia työmuotoja kannattaakin pyöritellä mielessään jo hyvissä ajoin ennen työelämään siirtymistä. Kokemukseni mukaan meille humanisteille ei juurikaan mainosteta esimerkiksi yrityksen perustamista opiskeluaikana tai vastavalmistuneena – ainakin jos vertaa vaikkapa kauppatieteitä tai teknillisiä aloja opiskeleviin verrokkeihimme. Toivoisinkin, että tähän tulisi muutos, sillä moniosaavilla humanisteilla olisi yrityskentälle paljon nykyistä enemmän annettavaa!
Miten opiskeluaikani valmisti minua moniosaajuuteen – lähes huomaamattani
Näin jälkikäteen ajateltuna olin jo opiskeluaikanani pesunkestävä generalisti, joka oli kovaa vauhtia matkalla moniosaajaksi. Erityisesti sivuainevalinnoillani oli suuri merkitys moniosaajaidentiteettini kehittymisessä.
Opiskelin laaja-alaisesti erilaisia yhteiskuntatieteitä (sosiologiaa, taloussosiologiaa, sosiaalipolitiikkaa, valtio-oppia) sekä humanistisia tieteitä (yleinen kirjallisuustiede ja memuta-perusopinnot). Erityisesti yhteiskuntatieteet johdattivat minut pohtimaan erilaisia systeemisiä haasteita, kuten kestävää kehitystä ja eriarvoisuutta, ja imin tenttikirjoista inspiraatiota kuin pieni humanistis-yhteiskuntatieteellinen taulusieni.
Edellisten lisäksi luin lähes kokonaisen sivuaineen verran liiketoimintaosaamisesta. Liiketoimintaosaamisen opinnoista on ollut hyötyä erityisesti nykyisessä työssäni konsulttiyrityksen koordinaattorina (moniosaajalle muuten varsin monenlaisen tekemisen mahdollistava nimike!). LITO-opintojen myötä myös oman yrityksen perustaminen jossain vaiheessa työuraani alkoi tuntua varteenotettavalta – tai ainakin aiempaa vähemmän kryptiseltä – vaihtoehdolta.
Vaikka olen viettänyt koko tähänastisen asiantuntijaurani viestintätehtävissä, uskon, että monitieteinen taustani auttaa minua tarvittaessa hyppäämään myös substanssipainotteisempiin tehtäviin.
Myös ainejärjestötoiminta valmisti minua moniosaajuuteen huomaamattani. Tulin heti fuksivuonnani valituksi Kannan tapahtumavastaavaksi ja seuraavalla kaudella hallituksen puheenjohtajaksi.
Sain hallitustoiminnan ansiosta paitsi yleiskuvan järjestötoiminnasta myös konkreettisia siirrettäviä työelämätaitoja. Opin esimerkiksi järjestämään tapahtumia, vetämään ryhmätyöskentelyä sekä toimimaan yhteistyössä muiden ainejärjestöjen hallituslaisten kanssa. Hallitustoiminnalla on varmasti ollut vaikutusta siihen, että työelämässä koen oloni kotoisaksi erilaisissa monialaisissa tiimeissä!
Näin ylläpidän moniosaajuuttani työelämässä
Alati muuttuva ja monimutkaistuva työelämä synnyttää tekijälle kuin tekijälle paineita pitää oman osaamisensa alati ajan tasalla. Oletkin varmasti ehtinyt kuulla jo yhdestä jos toisestakin suunnasta, että oppiminen ei pääty valmistumiseen – siitä se oikeastaan vasta alkaa. Allekirjoitan tämän väitteen täysin.
Moniosaajilla on onneksi loistavat edellytykset pärjätä muuttuvassa työelämässä. Siirrettävien taitojensa ansiosta moniosaajat sopeutuvat muuttuviin tilanteisiin ja monenlaisiin tehtäviin. Vaikka tiedot vanhenevat, uuden oppimisen taito kantaa.
Itse päivitän omaa osaamistani jatkuvalla syötöllä lukemalla erilaisiin teemoihin liittyvää kirjallisuutta. Tällä hetkellä hyllystäni löytyy teoksia, jotka liittyvät muun muassa sotealaan, myyntityöhön ja kestävään talousjärjestelmään, yleislaatuisempia työelämäkirjoja unohtamatta. Muutaman humanistille loistavan lukusuosituksen löydät muuten aiemmasta Kieleke-kirjoituksestani.
Pyrin myös hakeutumaan kanssani samanhenkisten asiantuntijoiden seuraan ammattiliiton jäsenyyden kautta. Ei-opettajaorientoituneelle fennistille ammattiliiton valinta ei muuten ole aivan itsestään selvä! Omaksi liitokseni valikoitui Specia, jossa kaltaiseni hieman kaikesta kiinnostunut yhteiskunnallinen humanisti otettiin avosylin vastaan.
Lisäksi pyrin pitämään ammatillisen identiteettini mahdollisimman joustavana, enkä suunnittele työuraani mitään tiukkarajaista tehtävänkuvaa silmällä pitäen. Sen sijaan urasuunnitteluani on auttanut eräänlaisen metatarkoituksen keksiminen työuralleni: haluan tehdä työtä, jonka kautta saan aikaan mahdollisimman paljon hyvää maailmassa. Tämä missio mahdollistaa todella monenlaiset työtehtävät ja työn tekemisen muodot. (Jos sama missio muuten resonoi myös sinussa, ota lukuun Rutger Bregmanin teos Moraalinen kunnianhimo sekä 80,000 Hours -niminen uraopas.)
Kannustan jokaista opiskelijaa, erityisesti kanssamoniosaajiani, pohtimaan jo hyvissä ajoin, mitä työuraltaan haluaa ja mitkä ovat ne omat vahvuudet, joilla erottua muista. Esimerkiksi yllä mainittu Inkeri Ruuskan teos antaa moniosaajalle loistavan pohjan tähän. Myös UTU Rekryn palveluista olen kuullut paljon hyvää, vaikka en itse niitä juuri hyödyntänyt.
Tärkeintä on tiedostaa, että moniosaajalla on työelämässä paikkansa. Kun unelmiensa uramaisemaa alkaa pohtia jo opintojen aikana, hyppy työelämän seikkailuihin sujuu sutjakkaammin. Suuntaa voi myös aina muuttaa matkan varrella!
Ilkka Olkku
Kirjoittaja on moniosaaja, joka haaveilee omannäköisestään työurasta ja matkaa myös aktiivisesti sitä kohti.