Parhaimmillaan harjoittelu voi olla haastava, mutta antoisa kokemus, joka antaa hyvät eväät tulevaan. Tässä kertomus omasta harjoittelustani kansainvälisessä nimistöntutkijoiden kongressissa.

Elokuun lopussa Helsingin yliopistolla järjestettiin kansainvälinen nimistöntutkijoiden kongressi, johon pääsin harjoittelijaksi. Sain kuulla harjoituspaikasta Paula Sjöblomin lähettämän kiertävän sähköpostin kautta, jossa hän mainitsi kongressiin liittyvästä harjoittelumahdollisuudesta.

Ennen varsinaista kongressia harjoitteluun kuului muutama etätapaaminen sekä tilojen ja käytännön asioiden läpikäyntiä Porthania-rakennuksessa, jossa kongressitapahtumat pidettiin. Sain myös tavata muita harjoittelijoita ja harjoittelijoista vastuussa olevia henkilöitä Porthanialla, mutta kunnolla muihin harjoittelijoihin tutustuin vasta töiden ohella kongressiviikon aikana.

Kongressiavustajina päätehtäviämme olivat luentosaleissa avustaminen esitysdiojen ja mikrofonien kanssa sekä vastaanottotiskillä päivystäminen ja vieraiden ohjeistaminen. Lisäksi autoimme milloin missäkin tarvittavassa asiassa ja esimerkiksi huolehdimme luentoaikataulujen ja muiden opasteiden laittamisesta. Kongressiharjoittelijoita oli muutama, joten pystyimme sopimaan työvuoroja ilman että kenenkään tarvitsi olla joka päivä aamusta iltaan paikalla. Hyvä yhteishenki muiden harjoittelijoiden kanssa on asia, josta nautin erityisesti. En ollut tavannut ketään heistä aiemmin, sillä kaikki muut harjoittelijat olivat Helsingin yliopistosta, mutta kaikki olivat mukavia ja juttelu työpäivien lomassa hauskaa.

Luentosaleissa avustaminen mahdollisti myös luentoesitysteen osallistumisen, mikä oli todella mielenkiintoista. Pääsimme kuuntelemaan luentoesityksiä erilaisista nimistöntutkimukseen liittyvistä aiheista ja koska esiintyjät ja osallistujat olivat tulleet ympäri maailmaa kongressiin, olivat myös luentoaiheet nimistöntutkimuksen kentän laidasta laitaan. Erityisen hyödyllistä kongressiin osallistuminen oli nimistöntutkimukseen keskittyneille opiskelijoille, joista muutama pääsi kongressiviikon aikana keskustelemaan heitä nimenomaisesti kiinnostavien tutkijoiden kanssa. Muutama gradua tekevistä harjoittelijoista sai myös keskusteltua tutkijoiden kanssa omista aiheistaan ja saivat esimerkiksi vinkkejä hyödyllisistä lähteistä.

Opin harjoittelun aikana paljon ihan yleisesti palvelutyöstä ja erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Infotiskillä ollessamme vieraat pyysivät meiltä apua monenlaisiin ongelmiin ja kysymyksiin. Ongelmien ratkaiseminen oli haastavaa mutta mielekästä puuhaa, sillä vierailijan näkökulmasta suurikin ongelma hoitui usein melko pienellä selvittelyllä ja saimme apua pyytäneelle nopeasti ratkaisun järjestettyä. Yleisimpiä ongelmatilanteita olivat saleissa teknologiaan liittyvät tilanteet tai Helsingissä suunnistaminen iltaohjelmien sijaintipaikkoihin. Mutta päädyinpä itse ainakin soittamaan muutaman hotellin läpi etsiäkseni eräälle vieraalle yöpaikkaa sekä auttamaan puhelimen asetusten säätämisessä. Julkisen liikenteen kiemuroiden ohjeistaminen Helsingissä oli myös oma haasteensa, mutta ainakin kaikki opastusta pyytäneet lähtivät luottavaisemmin mielin kuin olivat tiskille saapuneet.

Yksi kongressin aikana erityisesti korostunut asia oli kielitaito. Hallitsen itse suomen lisäksi englannin ja ruotsin, joilla pärjäsin hyvin kongressin aikana. Lähes kaikki vieraat osasivat sujuvaa englantia ja suurin osa esityksistäkin pidettiin englanniksi, joten se oli pääkieli kongressin aikana. Päivien aikana tuli kuitenkin harjoiteltua eri kieliä, sillä vieraat puhuivat mielellään omalla äidinkielellään, jos keskustelukumppani sitä vain sattui osaamaan. Pienet ja rajalliset taidot muista kielistä olivat hyödyksi, sillä sanojen osittainen ymmärrys toisesta kielestä tai niiden korvaaminen toisen kielen sanoilla auttoivat epäselvissä tilanteissa. Ainoa varsinainen ongelmatilanteemme sattui, kun parin vieraan kanssa ainoa yhteinen kieli oli ranska, jota meistä harjoittelijoista osasi ainoastaan yksi. Kommunikointi oli siis toisinaan aika haastavaa, mikäli kyseinen harjoittelija ei juuri silloin ollut töissä. Voinkin siis kannustaa kaikkia hiomaan kielitaitojaan, sillä koskaan ei tiedä milloin niistä olisi hyötyä ja kuinka paljon pienikin kielitaito voi auttaa.

Kongressiavustaminen oli hyvä tapa suorittaa projektiharjoittelu ja voin sitä kaikille asiaa harkitseville suositella. Huomioon kannattaa ottaa, että ainakin tämän harjoittelun kohdalla itse kongressiviikko oli hyvin intensiivinen ja olisi voinut koostua vieläkin pidemmistä päivistä. Lisäksi harjoittelun sijaintipaikka on hyvä tiedostaa heti alussa, sillä matkustaminen Turun ja Helsingin välillä joka päivä olisi ollut todella raskasta, ellei yöpaikkaa pääkaupunkiseudulta olisi löytynyt. Ajaltaan lyhyempikestoinen harjoittelu saattaa myös olla haasteellinen, mikäli minimitunnit eivät tule varsinaisen kongressin aikana täyteen. Asiaan kannattaa siis kiinnittää huomiota, jos kongressiharjoittelulla haluaa suorittaa opintoihin kuuluvan pakollisen harjoittelun.

The International Congress of Onomastic Sciences on nimistöntutkimuksen alan kongressi, joka järjestettiin 28. kerran Helsingissä elokuussa 2024 teemalla Sustainability of names, naming and onomastics. Kongressin järjestivät yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopistot sekä ICOS (International Council of Onomastic Sciences). Lisää kongressista löydät täältä.

Ida Linnakangas

Kirjoittaja on viidennen vuoden suomen kielen opiskelija, joka on jo valmis joulun viettoon.