Sivuaineiden valinta voi välillä olla harmaita hiuksia synnyttävä operaatio. Tässä muutama ehdotus, joista voi olla iloa tämän hetken ja tulevaisuuden työelämässä.

Olisiko teillä hetki aikaa puhua sivuaineista?

Muistan opiskelijana miettineeni sivuaineitani paljonkin. Muiden generalistihenkisten opiskelijoiden tapaan haalin suuren määrän erilaisia sivuaineita sosiaalitieteistä liiketoimintaosaamiseen ja valtio-opista mediatutkimuksen, musiikkitieteen ja taidehistorian perusopintoihin. Työelämässä reilun vuoden vietettyäni en ole katunut mitään näistä.

Olen kuitenkin huomannut, että on joitakin sivuaineita, joita olisin toivonut suorittaneeni ollessani täysipäiväinen opiskelija. Nyt jaan nämä pohdinnat kanssasi.

Haluan huomauttaa, että tämä listaus perustuu vain yhden ihmisen subjektiivisiin kokemuksiin, joten siitä ei kannata vetää kiveen hakattuja johtopäätöksiä työelämästä tai työllistymisestä. Ehkä kuitenkin saat listasta kuitenkin inspiraatiota omiin sivuainevalintoihisi – varsinkin, jos tutkinnossasi ammottaa vielä sivuaineen mentävä aukko.

1. Opettajan pedagogiset opinnot (+ kirjallisuustiede)

Kuulun niihin opiskelijoihin, jotka jo opintojensa alkuvaiheessa päättivät, ettei opettajuus ole oma juttu. Siispä suljin pedagogiset opinnot tiukasti HOPSini ulkopuolelle. Suoraan sanottuna olen katunut tätä päätöstä työelämässä. Tähän on kaksi syytä.

Ensinnäkin opettajan pätevyys tuo turvaa tämän hetken työmarkkinoilla. Viestintäalalla olen joutunut taistelemaan jokaisesta työpaikasta satojen muiden hakijoiden kanssa, ja uralla eteneminen on hidasta. Muilla generalistialoilla tilanne on vastaavanlainen: kun työpaikkoihin voi tulla millä tahansa opintotaustalla, hakijoita riittää satamäärin. Tässä tilanteessa työkokemuksen määrä korostuu, mikä kääntää asetelman nuorelle työnhakijalle epäedulliseksi.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien pooli sen sijaan on rajattu – pätevyys on määritelty tarkasti, ja tämän pätevyyden suorittaneita henkilöitä on rajallinen määrä. Vähemmän kilpailua siis. Ja vaikka opettajan työtä voi tehdä myös ilman pätevyyttä, pätevät hakijat menevät oikeutetusti jonon ohi.

Toiseksi pedagogiset opinnot antavat eväitä muuhunkin kuin opettajuuteen. Opinnot antavat mustaa valkoisella kyvystä suunnitella erilaisia koulutuksia ja ymmärtää oppimista, varmasti myös muuallakin kuin koulun kontekstissa.

Opettajaopinnot auttaisivat varmasti erottumaan myös generalistialoilla suuresta massasta. Kuinka ihanaa olisikaan voida brändätä itsensä “teidän firman äikänopettajana” (koska kuka nyt ei haluaisi firmaansa ikiomaa äikänopea?)!

Toki pedagogiset opinnot voi suorittaa erillisopintoina valmistumisen jälkeenkin. Itselläni kynnys lähteä täysipäiväiseksi opiskelijaksi tässä vaiheessa työuraa on kuitenkin suuri. Kun urakehitys on muutenkin tahmeahkoa, päivätöistä jättäytyminen vuodeksi ei juuri houkuttele. 

Jos siis opinnoissasi on pedagogisten mentävä aukko, etkä ole tiukasti opettajuutta vastaan, mieti vielä pedagogisia. Ne eivät sido sinua opettajuuteen, mutta opettajan pätevyys voi nousta arvoon arvaamattomaan myöhemmin elämässäsi.

2. Vastuullisen liiketoiminnan johtaminen

Vastuullisuus on nouseva teema työmarkkinoilla. Esimerkiksi EU:n yritysvastuuseen liittyvä sääntely pakottaa yritykset huomioimaan vastuullisuutensa yhä laajemmin. (Löydät olennaiset direktiivit pähkinänkuoressa esimerkiksi nykyisen työnantajani Kaskasin vastuullisuusnarratiivia ja EU:n yritysvastuudirektiiviä käsittelevistä kirjoituksista.)

Yhteiskunnallinen muutos synnyttää tarvetta uusille vastuullisuuden osaajille. Ja vaikkei vastuullisuus olisikaan oman asiantuntijuuden kärki, ei sen ymmärryksestä ole haittaa.

Vastuullisen liiketoiminnan johtamisen sivuaineen löydät kauppakorkeakoulun sivuaineista, jotka ovat tarjolla muillekin kuin tiedekunnan pääaineopiskelijoille.

3. Kestävä kehitys (KEKO)

Perustelut tälle sivuaineelle ovat oikeastaan samat kuin edellisenkin kohdalla. Kestävän kehityksen merkitys ei tule työelämässä ainakaan vähentymään.

Vastuullisen liiketoiminnan johtamisen tapaan tämä sivuaine löytyy kauppakorkeakoulun sivuaineista, jotka ovat tarjolla muillekin kuin kauppiksen opiskelijoille. Kestävän kehityksen opintokokonaisuudessa kiinnostavaa muuten on, että kokonaisuuteen voi valita todella laajalla skaalalla eri tiedekuntien kursseja!

4. Työelämän vuorovaikutuksen opintokokonaisuus (entinen puheviestintä)

Nautin fuksivuonna pakollisesta puheviestinnän kurssista, joten en oikeastaan edes tiedä, miksen hakenut opinto-oikeutta työelämän vuorovaikutuksen opintokokonaisuuteen. 

Vuorovaikutusosaaminen on valttia tämän päivän työelämässä, päätyi sitten mihin tahansa asiantuntijatehtäviin. Asiantuntijatyötä tehdään nimittäin vaihtuvissa ja monialaisissa tiimeissä, joten ihmisten välisen vuorovaikutuksen ymmärrys jouhevoittaa kaikenlaisia työtehtäviä.

Kokonaisuudesta löytyvä kokoustekniikan kirjatentti on muuten opintojakso, jota suosittelen aivan jokaiselle. Suoritin tentin aikanaan irtokurssina ja opin valtavasti yleissivistävää tietoa yhdistyslaista ja kokouskäytännöistä.

Ilkka Olkku

Kirjoittaja on lähes kaikesta nopeasti innostuva generalisti, joka on opiskellut sivuaineita sopivasti, mutta omasta mielestään silti liian vähän.